maanantai 27. heinäkuuta 2015

“Success is stumbling from failure to failure with no loss of enthusiasm.” - Winston Churchill

Niinpä niin. Vaikka vaikea sitä intoa on pitää yllä, kun mitään vinkkejä ei ole näköpiirissä siitä, että joskus homma voisi mennä niin sanotusti nappiin. Eli Remen kanssa tänään harkkatokokoetta uusilla säännöillä ja kuinkas siinä kävikään.

Sillai kai sitten siinä kävi

No odoteltiin hyvä tovin, kun kuvittelin, että avoimen luokan pari koiraa olisi mennyt nopeasti. No eivät menneet ja sitten rakennettiin kehää hartaudella ja tuomaritkin pitivät taukoa. Mielestäni kuitenkin onnistuin Reiman kanssa varsin kivasti olemaan ja pitämään tyypin rauhallisena tekemällä temppuja ja murentelemalla nameja maahan etsittäväksi. Kivasti oli hiljaa ja kuulolla. Niin oli.

Kun sitten lähdettiin menemään kehään, niin pakka levisi miltei täysin. Tuli ääni ja oli vaikeaa. Omalla paikalla tuli kitinää ja meni maahan. Kitinä vaan jatkui. Meni kuitenkin maahan ja jäi paikoilleen kiljumaan. Jossain vaiheessa vähän hiljeni. Onneksi aika oli vain se kaksi minuuttia. Lopussa vielä nousi istumaan ensimmäisestä liikkurin "käskystä". Tuomarilta vielä kommentti, että oli käynyt puoli-istuvassa asennossa, kun oli jotain katsellut. Koska äänteli, kävi istumassa ja vielä nousi kaverin käskystä, niin eipä jäänyt meille pisteitä jaettavaksi.
Paikkamakuun miinukset:
- levottomuus ennen liikettä
- ääni ja aivopieru
- toisten käskyyn reagoiminen
Plussat:
-  Pysyi kuitenkin paikallaan

Yksilöt liikkeet: 
Seuruu alkoi kivasti juurikin sillä vaikeimmailla tavalla eli peruuttamisella. Juuri viime viikolla Carina sitä sanoi, että on aika epäreilua tällä aloittaa, mutta ei auta itku markkinoilla. Reima autuaasti pihalla asiasta, vaikka koitin auttaa. Mutta eipä tullut askeltakaan peruutusta tässä vaiheessa. Jatkettiin matkaa etuperin ja kivasti oli siinä mukana. Käännökset ok, hidas ok, kolmen askeleen peruutuus parempi, joku aivopieru tuli matkaan loppupuolella ja irtosi  hetkeksi. Kutonen tästä toilailusta.
Miinukset:
- peruutus alkuun pitää treenata ja muutenkin vahvistaa. 
- kestoa pitää saada vahvistettua
plussat:
- kivasti oli mukana ja olin tyytyväinen, kun tämä on saattanut mennä ekana liikkeenää välillä haahuiluksi ihan kokonaan.

L:istuminen ja seisominen. Istumisen seisoi ja seisomiseen annoin itse makuukäskyn, Reima seisoi, mutta korjasin makaamaan. Eli eka meni Reiman piikkiin, toka minun. Eikä tainnut meinata lähteä makuulta mukaan enää. Nolla.
Miinukset:
- istuminen vielä vaiheessa liikkeestä tehtäessä
- oma sekoilu asentojen kanssa. Olihan siellä kuitenkin kuvakin ja kaikki olemassa, josta asian voisi katsoa.
Plussat:
- seuruu varsin kiva

Luoksari: perushomma eli nousi istumaan, kun olin ottanut kaksi askelta eteenpäin. Lähti liikkurin käskystä eikä pysähtynyt. Finland zero points.
Miinukset:
- No se jääminen. Miten se voi olla niin vaikeaa?
- ei pysähtynyt
Plussat:
- Tuli ainakin lujaa.

Ruutu: Taas oli vire siinä mallissa, että ei kyllä pystynyt mitään bongausta tekemään. Irtaantui haukkuen ehkä 5 metriä ja kaarsi takaisin. Otettiin lähempää. Ei onnaa. Vielä lähempää ja otin pannasta kiinni ja siitä sitten lähti. Taas etsi ruudun takareunasta jotain eikä ollut kuulolla. Kun koiraan saatiin yhteys, stoppasi ja kiltisti kuunteli myös maahanmenon. Odotti nätisti paikallaan ja tuli seuruuseen vauhdikkaasti ja teki sen loppuun hyvin. Finland zero poäng.
Miinukset:
- Ei bongannut eikä löytänyt täydeltä matkalta
- etsiminen ruudussa
Plussat:
- Lähempää bongasi la lähti
- loppu osio oli hyvä

Ohjattu: Tässä alkoi olla vaikeuksia alun kanssa jo urakalla ja viimeinen pisara oli kapulan arvonta. Reimasta laatat olivat ihan varmasti namppaa hänelle. Ainakin siinä vaiheessa, kun tuomari ne taskuunsa laittoi. Niitä piti sitten karata katsomaan ja kerjäämään ihan kolmesti. Eihän siinä hässäkässä mitään kapuloita ehtinyt bongata. Seurasi kivasti ja stoppasikin. Käskyllä sitten taas lähti juu vasemmalla, mutta suoraan eteenpäin ja tuomarin luo niitä laattoja tsekkaamaan. Koitettiin uudestaan, mutta ei ollut Reimalla mitään hajua tästä liikkeestä, että kapulaa etsittiin. Finlandia cero punto.
Miinukset:
- Keskittyminen, arvontalapuista luopuminen
- ei seurannut liikkuria ollenkaan
- keskittyminen perusasennossa olemiseen
Plussat:
- seuruu ja pysähtyminen

Tunnari: jatkui siihen perään. Siinäkin touhuili omiaan ja tarkisti laidalla olevan kaukojen kyltin. Viereen tultua keskittyi ihan kivasti ja seurasi, kun liikkuri vei kapula eikä kitissyt vieressäkään vaan painui bc-mäisesti matalammaksi. Irtosi kivasti ja haisteli, toi oman, mutta puri matkalla, tuli kuitenkin miltei perusasentoon, mutta luovutuksesta ei ollut kyllä aikomustakaan. Finlande zéro point.
Miinukset:
- Pureskelu
- ei vieläkään onnistu luovuttamisessa
Plussat:
- seurasi hyvin liikkurin toimia
- irtosi reippaasti
- nenä oli auki ja toi oman.

Kaukot: Jäi kivasti, mutta kuinkas ollakaan taas oli siellä istumassa, kun omalle paikalleni pääsin. Eka vaihto siis heti metsään, tokalla jumitti eikä tehnyt sitä toisellakaan, loput meni ihan kivasti. Finlandia sifir nokta.
Miinukset:
- istumaan nousu ennen aikojaan
- toisen vaihdon jumitus
- menee vinoon vaihdoissa
Plussat:
- loput vaihdot kivasti
- koko matkalta homma kuitenkin

Metsku: Voihan malttamattomuus. Meinasi karata ennen aikojaan hypylle ja toisella kertaa sitten karkasi. Kolmannella tehtiin sitten liike. Epäröi noudossa eikä meinannut ottaa, mutta otti kuitenkin, mutta sitten teki omituisen kaarroksen ja meinasi tulla ohi esteestä, joten siinä pitää vähän avittaa varmuuden vuoksi.Luovutus kivasti. Finlandia nulla pont.
Miinukset:
- Esteelle varastaminen
- epäröinti kapulalla
- esteestä miltei ohi tulo
Plussat:
- intoa on
- toi kuitenkin
- luovutus oli hyvä.

Kokonaisvaikutus: Kasi mulle asenteesta ja koiran kannustamisesta läpi kehän ja varmaankin tiedän, että pitää treenata ja paljon.
Miinukset:
- Reiman holtittomuus liikkeiden alussa ja malttamattomuus
- vireen hallinta
- vaikea oli valmistautua kehään ja siellä toimimiseen, kun liikejärkkä ei ollut tiedossa ja oltiin eka koirakko
Plussat:
- onnistuin olemaan iloinen ja kannustava läpi kehän. Kehuin aina liikkeiden jälkeen ja kerroin myös mitä oltiin menossa tekemään heti kun vaan tiesin tulevan liikkeen. Aina ei ollut ihan tarpeeksi aikaa tähän, mutta yritys oli hyvä.
- Reimalla oli intoa ja häntä heilui koko ajan.

Mietinnän paikka on tässä. Hallintaa pitää rakentaa ja ilmeisesti tehdä myös rutiinia tekemiseen eli koko luokkaa läpi vaan. Tunnarin palautus ja ruudun bongaus on edelleen listalla ja jotenkin siihen luoksariin se stoppikin pitäisi taikoa. Mieletön pettymyshän tämä taas oli, mutta ei sitä Reimalle kerrottu. Jotenkin tuntuu välillä päämäärättömältä tämä, kun vaikka ja kuinka treenaisi, niin aina näytetään siltä ettei olla treenikentällepäinkään katseltu.

maanantai 20. heinäkuuta 2015

In games like this, it's all about having fun

Oli se sitten agilityä tai tokoa, niin meillä on nyt ollut hauskaa. Bond tekee huiketa agilitytreenejä ja ihan ok menee tokokin. Bond oikeastaan osaa jo alokasluokan liikkeet seuruuta lukuunottamatta, joten näitä nyt tässä sitten vielä kasataan kokoon ja kursitaan yhteen. Aksat on niin siistiä ja lujaa mennään. Jarrutusjäljet ovat useita metrejä pitkiä, jos lelulle pitää jarruttaa. Pieniä haasteita oli suoran jälkeen jarruttaa, mutta mikä ei onnistu alkuviikosta, onnistuu yleensä loppuviikosta. Huippuonnellinen olen tuon koiran kanssa tekemisestä, vaikka ei se aina sieltä helpoimmasta päästä ole. Hienoa on huomata, kuinka sen kanssa voi kuitenkin aksata rauhassa ja pikku hiljaa aletaan päästä siihen, etten itse arvo asioita vaan menen. Sunnuntain aluevalkussa tehtiin hienosti ekaa kertaa ikinä pakkovalsseja, pimeitä putkikulmia ja persjättöönkin päästiin ja tyyppi toimii kuin ajatus. 
Mun treenilistalle tuli:
  • päätöksissä pysyminen
  • lähtöluvan antaminen paikaltaan (ei liikkeestä. Olinko mä muka tän jo aiemmin päättänyt?)
  • koiraa ei pyydystellä vaan se vaaditaan tulemaan luokse, kun se kerran sen osaa.
Pitää myös miettiä mikä on meidän agistarttiasento, jos kerran sivulle tulo on tällä hetkellä niin luokattoman hidas, kun sen pitäisi taas tokossa toimi joka kerta vikkelästi.

Remen kanssa on treeneiltu uusia tokon liikkeitä ja vanhaa ystäväämme ruutua. Ruutu alkaa sujua kohtuullisesti, mutta pitäispä taas malttaa olla auttamatta koiraa liikaa. Tänään esiintyi pientä ongelmaa lähtemisen kanssa. Eipä lähtenyt ekalla käskyllä juurikaan. Huomenna sitten treeniä niin, että apuja ei tuohon tule. Metsku tuli kivasti eikä ohjatussakaan väärät sanalliset suuntakäskyt sekoita Remen pakkaa. Ehkä se siitä. Vielä, kun saisi itsellekin selvät sävelet toimimiseen kokeen läpi.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Kesäkuumaa aksaa

Perjantaina käytiin Bondin kanssa ihmettelemässä aaltoja ja niin jännää oli, että piti huutaa ja hiipiä. Ei puhettakaan, että vedessä olisi käynyt. Ei taida muistaa Bondi viime kesän vesileikkejä. Jatketaan siis uimaharjoituksia.

Lauantaina aksattiin aluevalkun tiimoilta Kivikossa ja ensimmäinen ongelma oli se, että mites se rata saadaan rakennettua, kun yksi reuhkaa ja mesoaa hullunlailla, jos jätetään laidalle odottamaan. Ei puhettakaan, että olisi pystynyt olemaan paikallaan. Aikansa siinä ehti tempoa ja eihän siinä auttanut muu kuin ottaa jamppa käsikoiraksi matkaan.Yllättävän nätisti kulki mukana, mitä nyt muutama siiveke saatiin keilattua nurin, kun hän ei oikein hihnaa hahmottanut.

Ekassa setissä tehtiin kuuden esteen pätkää, jossa oli muuri ja pituus. Näitähän ei oltu aikaisemmin tehty, joten otettiin ne yksittäin ensin. Kummallekin irtosi ilman miettimistä, joten ei muuta kuin tekemään. Tovi meillä menikin, että päästiin lähdöstä, kun tyyppi varasteli koko ajan. Ehdottomasti odottaminen nyt työn alle. Eka este ja muuri hyvin, kolmannelle jäätiin, kun piti vaihtaa suuntaa sen jälkeen. Mä epäröin ja kiltti-Bond ei tehnyt, koska ei oikein tiennyt saiko sen esteen mennä vai ei. Kulma esteellekin oli uusi. Mulle työn alle epäröinnin unohtaminen ja Bondille esteiden tarjoamista eri kulmista lisää. Haastavaa on opetella uutta koiraa ja aivan uutta vauhtia. Kovasti tulee epäiltyä ehditäänkö sinne vai ei ja sittenhän se jää menemättä. Uskallusta lisää. Alkuteutaroinnin takia Bondi olikin sitten aika naatti, joten kovin pitkää pätkää ei tehty.

Muiden treenatessa, harjoiteltiin odottamista ja kevythäkissä olo. Ei ollut ihan helppoa, mutta selvittiin ja homma lähti etenemään. Varsinaisesti ei voi sanoa, että olis rauhoittunut, mutta köllötteli kuitenkin.

Toisella setillä otettiin rengasta tarjoamalla. Ensin ei meinannut löytyä oikea reikä millään, mutta tuli se sitten sieltä, kun suljettiin muita aukkoja. Sitten ei ollutkaan asiassa mitään ongelmaa. Tosin tähän pitää nyt ruveta ottamaan mukaan omaa liikettä ja edeltäviä esteitä. Pitää olla tarkkana ettei enää pääse tekemään jojo-hyppyä. 

Loppuun vielä loppusuoraa. Ensin kahdella sitten kolmella ja olisiko vielä ollut neljäskin este. Alkuun tuli ohi toisesta esteestä, mutta korjasi toimintaansa uudella yrityksellä ja alkoi kivasti taas fokusoimaan esteisiin ja unohti mun liikkeen eli eteni niin kuin pitikin.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Empimistä ja treeniä

Eniten pohtimista on aiheuttanut herra Bond: välillä kokeilee rajoja kovastikin (tai no, ei pahasti. Kiltti on kuitenkin), mutta kokeilee onko kaikkea pakko uskoa. Lisäksi on kaikenlaisia omia juttuja, joista ei meinaa luopua. Bongaa pupuja tai viimeisempänä valojen bongailu. Silmää tuo siis käyttää ja bongaa asioita. Haaste onkin saada nämä toiminnot katki. 

Treenejä ollaan kuitenkin jatkettu ja Leenan kurssilla käyty oppimassa kontakteja. Viimeisimpä nyt vaihdettiin boksijuoksentelu suihkumattojuoksenteluun. Eipä ollut haaste eikä mikään Bondille. Hyvin hakeutui sille, mutta banaania ei vielä osaa juosta kahden ihmisen välillä. Lisää vahvistamista ja 2o-2o aloitettiin myös eilen. 

Tokossa on edetty vähän ja tunnari pysyy kivasti Bondilla suussa, mutta sen kanssa ei voi vielä liikkua. En tiedä miksi.

Reiman kanssa ollaan työstetty kiertoa, sinne irtoamista ja sen tekemistä tunnari suussa. Peruutuskin sujuu jo pari metriä. Sivutuotteena Reima oppi myös peruuttamaan minun ympäri. Hauskaa on se ja tokon treenailu, kun sitä pipo löysällä tekee. Oltiin myös treenailemassa muiden kanssa ja tehtiin temppurataa. Jo ennen rataa Reima varasti noutokapulan ja sama meno jatkui muutenkin. Ruutu löytyi tällä radalla pariinkin kertaan ja toisella kerralla näppärä avustaja oli sieltä jo ehtinyt poistaa targetinkin vaikkei ollut tarkoitus. Tunnaria tehdessä ei ollut nenä auki sitten yhtään ja sieltä sitten tuli kapuloita oikein urakalla. Positiivista sekin, että toi niitä. Eihän siinä voinut muuta kuin nauraa, joten kaikilla oli hauskaa.