Sellainen kombinaatio täällä. Viime viikonloppuna piti olla kauan odotetun Niinu Agility Sport Valmennusryhmän aloitusviikonloppu. No olihan se, mutta hippasen erilaisena kuin olin kuvitellut. Perjantaina ulkoilutin iltapäivästä Bondia ja pitkästä aikaa vein sen koirapuistoon, kun niin kiva kelikin oli. Sieltä palailtiin kotiin ja olin aloittamassa valmistautumista kaverin karonkkaillalliselle, kun Bond päättää voida pahoin. Oksuthan siitä tuli ja tietysti matolle.. viisi kertaa. No maha oli ainakin tyhjä tämän jälkeen, mutta niitä jälkiä pois korjatessa silmiin sattui peruna. Perunaa seurasi hysteria. Sitähän ei koskaan voi tietää mitä hulluja tuolla kylillä liikkuu ja ne hullut ovat koirapuistoihinkin piilotelleet ties mitä pilleripullia. Perunahan ei siis todellakaan ollut tullut kotoa. Koira oli kuitenkin tuskaisen oloinen: rauhaton ja kuolaava. Eipä muuta kuin puhelin käteen ja soittelemaan lääkäriin pääsyä. Ei päässyt sinne, eikä tuonne, tänne pääsisi ehkä kymmeneltä illalla ja Viikkiin ehkä joskus ensi viikon puolelle. Onneksi Espoon eläinlääkäritalo pelasti tilanteen ja siihen aikaan kuin olisi pitänyt olla kilistelemässä tuoretta tohtoria, oltiinkin eläinlääkärin odotushuoneessa.
Ei löytynyt herrasta mitään vikaa, oli reipas ja ikenet punaiset. Jännittyi tutkiessa, mutta siitä nyt ei voinut päätellä mitään. Pahoinvointiin sai pahoinninestopiikin ja päästiin palaamaan kotiin ja siitä sitten itse heilahdin juhliin.
Aamuyöstä palasin kotiin ja vastassa oli nikotteleva koira, joten tsekkaamaan sitten aikaa seuraavalle päivälle lääkäriin, koska lääkäri oli sanonut, että piikin teho pitäisi kestää ainakin seuraavaan iltaan ja jos ei kestä niin uutta aikaa kehiin. Onnistuin saamaan ajan heti yhdeksäksi ja silloin otettiin Masalan sijaan kurssi kohti Malmia ja Apexia. Tässä vaiheessa perunankin salaisuus oli paljastunut ja se oli peräisin vanhemmillani syödystä makkarakeitosta. Taas tutkittiin ja kuunneltiin. Jostain syystä Bond vinkaisi, kun alavatsaa painettiin. Päätettiin, että varmuuden vuoksi voisi olla hyvä kuvata vielä vatsa ja niin tehtiin. Pieni bc napattiin syliin ja ei muuta kuin nostamaan röntgen pöydälle kuvattavaksi. Ilman rauhoitusta selvittiin eikä kuvista löytynyt kuin iso kasa kakkaa ja kaasua. Lääkitystä jatkettiin kuitenkin Losecilla, Cerenialla ja Antepsinillä, jotta maha saadaan kuntoon. Lisäksi ruoka vaihdettiin nyt hetkeksi hyvin sulavaan nappulaan, joka turvotetaan ennen antamista. Näillä on menty ja tyyppi näyttäisi voivan paremmin ja tulevan kuntoon.
Lääkäristä kaahattiin tuhatta ja sataa sitten vihdoin Masalaan, jossa Jarmo Riski piti esitystä menestymisestä ja harjoittelusta. Hyviä pointteja häneltä tulikin:
- Häviäminen kuuluu urheilussa kaikille. Suurimmat voittajat ovat aikaisemmin hävinneet aivan hitokseen.
- Lähde harjoittelussa liikkeelle sieltä missä olet nyt ja etene pienin askelin. Matkimalla pääset keskimäärin yhtähyväksi kuin esikuvasi.
- Menestys on kulttuurikysymys
