perjantai 19. kesäkuuta 2015

Tiimin leiriä ja muuta treeniä

Viime viikonloppu vietettiin tutusti Tuorlassa MM-tiimin leirillä teemana uudet säännöt. Lentsu luennoi ensin ja sitten päästiin treenaamaan. Oli meillä kisojakin ja sekös ottikin taas koville. Peruuttaminen oli läksynä viime kerralta ja taas peruuteltiin, mutta eipä tainnut tulla uutta voittajaa. Mun ja Remen suoritus oli lähinnä surkea. Tyyppi täysin väärässä mielentilassa ja mä epävarmana ja ärsyyntyneenä räkyttämisestä: Kaksi askelta tuli. Siinä se. Harmitti. Taas näyttää siltä, että ihan kuin asiaa ei olisi treenattu korona ollenkaan. Treenattu oli kuitenkin. Jos nyt jotain voi päätellä niin ei tarpeeksi ja pitää muuttaa palkkausta, jotta tulee enemmän kuin kaksi askelta taaksepäin.

Toinen haaste oli kiertäminen. No eihän tuo irtoa. Treenikierroksella kohtuullinen, mutta itse kisassa paloi taas omat käämit. Koira ihan kuutamolla ja siitähän se huuto sitten taas tuli. Homma seis ja koira pois. Olisihan sen voinut kierrättää siitä vaikka sentin päästä, mutta eipä se lämmitä, jos aikaisemmin kisakumppani on saanut koiransa kiertämään 50 metrin päästä. (Joo, point taken: opeta ensin läheltä ja lisää sitte matkaa. Auta koira onnistumaan, mutku mutku).

Kolmas haaste oli pitää tunnaria mahdollisimman pitkään koiran pysyessä liikkeessä. No treenivaiheessa tuli taas jo kova pureminen. Olin aatellut laittaa Reimaa kiertämään puuta ja tötsää, mutta eihän se ollut lähelläkään mahdollista. Tässä sentään annoin jo sen verran periksi, että sitten tehtiin yksi asennon vaihto: seiso-istu ja se oli siinä. Pitoaika 5 sek. hurraa. Voittajan aika katkaistiin tuomarin toimesta 5 minuutin kohdalla.

Lauantaina testailtiin uutta EVL:n liikettä. Epäilin Reimalle vaikeaksi luopua hypyistä ja kapuloista. Näin ei kuitenkaan ollut vaan vaikeinta oli se kierto. Siihen saatiinkin sitten appari avittamaan aluksi. Jännittävästi Reme kiersi apparin kanssa tötsän oikealta ja ilman apparia meni aina vasemmalta. Mistä lie tämä aivotus johtuvan.

Appari piknikillä
Ja lähtee
 
Kita auki

"Siis mihin pitää mennä?"

Omaehtoinen kierto

Täältä mä tuun! Makkaraa!




Lauantai sujui varsin mukavasti. Sääkin suosi ja herkkuja saatiin, kun useat olivat saaneet onnistumisia kisakehissä. Väläyteltiin myös sitä, että ensi kerralla herkkuja saavat syödä vaan ne, jotka ovat kisanneet (buhuu!). Nälissään varmaankin siis tullaan olemaan ensi leirillä. Vielä on niin kovin kesken liikkeet meillä eikä kisakehään varmaankaan ehditä ennen sääntömuutosta. No töitä, töitä ja töitä tässä siis on edessä.

Sunnuntain leiripäivä meni aivan mönkään ja itkuharmistushan siitä taas tuli. Piti tehdä kokonaisuutta, mutta otin väärän taktiikan alunpitäenkin ja laitoin Reiman odottamaan. Siitäkös epävarmuus kasvoi ja kun minäkin olin epävarma miten pitäisi toimia, niin eihän siitä mitään tullut. Huutoa ja mekastusta. Ei näin. Ei odotuteta Reimaa, joskin ei myöskään kiirehditä treeniä. Näytti siltä, että makkarahippusten tiputtelu maahan, josta Reima niitä sai poimia, toimi kivasti ennen treenin alkua, joten tästä nyt sitte rakentamaan aloitusta ja oikeata mielentilaa koiralle (ja ohjaajalle). Ehkä myös pitää miettiä jokin viritystemppu, jolla Reme tietää, että mennää tokoamaan. 

Paikkikset menivät kumpanakin päivänä hyvin ja EVL:n luoksekutsu oli jokaisesta koirasta vähän erikoinen ja luoksarit melkoisen hitaita, kun niin yllättävä veto, mutta kyllä se siitä. Leirin jälkeen pää oli taas täynnä ajatuksia ja ärsytyksiä. Eikö tuosta koskaan tule kisavalmista? Vie tää treenaaminen ikinä mihinkään? Ei voi tietää. Usko horjuu, mutta pitää vaan jaksaa yrittää.

Onneksi on kuitenkin Bondi, joka osaa peruuttaa 6-7 m ja jolla alkaa tunnarinkin pito sujua. Tänään teki myös puun kiertoa tunnari suussa, mutta edelleen siinä on se haaste, ettei meinaa millään luopua tunnarista. Ei auta lelu, palkkasana eikä nakit. Kiertääkin Bondi osaa. Irtoaa ja sinkoaa vaikka kuinka ja kauas. Hyvä niin, että edes yksi koirista. Muuten Bondilla on ollut hieman kurinpalautusviikko, kun vähän meinasi tuhoutua liikaa asioita kotona eikä oikein rauhoittunut olemaan. Teini, kun on. Hierojalla käytiin viime viikolla siellä oli havaittavissa hieman koettelevaa käytöstä. Murisi hierojalle ja Reiman ollessa vuorossa, käytiin taistoa siitä miten ollaan kevythäkissä. Milloin sieltä tuli tassu, kaksi tassua tai kuono ulos. Kuri on nyt palautunut osittain ja kotonakin on oltu kohtuu nätisti ja rauhoittuminenkin onnistuu. 
Hieroja käsitteli Reimaaki hyvän tovin ja näytti siltä, että Remellä oli nilkassa jumi, joka olisi voinut myös aiheuttaa hyppyongelmat. Tiedä sitten, mutta ehkä voisimme taas kokeilla aksatakin. Kaikkea sitä.

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Keep your face to the sunshine and you cannot see a shadow.

Ja silleen me sitten Reiman kanssa tehtiin. Aurinkoinen keskiviikkoja aurinkoiset treenit. Puolituntia meni Reimaa viritellessä, mutta sen jälkeen kaikki sujui kuin tanssi. Aivan fantastinen koira. Ei sen niin väliä päästääkö koskaan kisaamaan, mutta me voitettiin se maailman mestaruus noissa treeneissä. Me oltiin yhdessä ja homma toimi kuin junan vessa. Mahtava koira. Teki hyvät häiriöt, zetan ja paikkamakuussakin oli kuin vanhatekijä.

Bondinkin kanssa ollaan treenattu. Pito etenee pikku hiljaa. Perjantaina oli agin alkeiden viimeinen kerta ja ei se nyt ihan putkeen mennyt. Treenilistalle lähtöjä/ pysymisiä. Pitää muistaa itse kehittää siitä aktiivinen leikki eikä passiivinen tylsyys.

Bondin kanssa käytiin myös Nina Mannerin tokopäivässä Forssassa ja siellä sitä lystiä oli. Häiriöitä pitää treenata, sen verran paha rasti oli viereisen kentän agility. Pätevä poikanen teki kuitenkin hyvää työtä ja välillä saatiin yhteyskin pelaamaan.
Tälleen tässä nyt käy pidon kanssa

Kun ei malttais odottaa ollenkaan

Ja koska Bondi peruutteli, mentiin sitten aitaa vasten

Kiinnostaa

maltti paranee
Valmiina lähtöön

Täysii!

Ja perusasento

Loppuleikit

Tällä viikolla alkoi Bondilla kontaktikurssi eli niitä aletaan nyt aksassa rakentamaan sekä ostoslistalla ovat pujottelukepit, jotta niitäkin päästää testaamaan. Tarkoitus on lähteä 2by2:llä niitä ratkomaan.