sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Sisäistä kauneutta ja rytmiä vereen.

Keskiviikkona Reima ja Bond suuntasivat Mevetiin kuvattavaksi. Repe pisti vastaan kiljuen, kun rauhoitusainetta tuikattiin suoneen. Kymmenen sekunnin kuluttua olikin sitten jo nukkumatti tullut ja tyyppi reporankana lattialla. Bond taas käyttäytyi paremmin pistettäessä, mutta varsin sitkeästi taisteli unta vastaan eikä sitten taintunut täysin ollenkaan. Repe ensin pöydälle ja melkoisen nopealla tahdilla kuvattiin niska, selkä ja lonkat. Per Axelsson eli Pelle vilkaisi kuvia ja jyrähteli sitten kommenttinsa ennen seuraavan kuvan ottoa. Reiman kuvauksen aikana Bond oli rentoutunut ja vähän kakonutkin, mutta kuvaushuoneeseen kannettaessa levitti vielä hienosti etutassut oviaukkoon vastalauseeksi. Selällään paikallaan pysymiseen tarvittiin vähän voimaa, mutta sekin saatiin onnistumaan. Kyljellään otetut kuvat tulivatkin sitten pienemmällä vastarinnalla. 

Kuvia katsottiin sitten Pellen kanssa vielä tarkemmin näytöltä. Reimalle lonkista tuomio B/C, selkä puhdas, mutta niskanikamassa pieni piikki, jonka tosin ei pitäisi vaikuttaa mihinkään, kun kyseinen kohta on niin hyvin lihasten ympäröimä. Syytä ei siis täältä löytynyt hyppyongelmiin ja siksi uskonkin, että ne ovat lähinnä henkisiä. Jännästi myös ne kolmen vuoden takaiset kuvat, jossa oli ehkä kalkkeumaa ja kaventunutta nikamaväliä eivät näyttäneet pitävän paikkaansa.

Bondin kuvista Pelle sanoi lonkkien olevan A/B, kyynärät 0/0, olat ja selkä priimaa. Huh. Terve koira siis ja voidaan jatkaa agiliaamista sekä nyt nostella rimoja turvallisin mielin.

Molemmat jampat olivat koko illan vähän kujalla ja peittojen alla lämpimässä. Iltalenkitkin menivät melko rauhallisesti. Reima ei huomannut edes vastaantulevaa koiraa. 

Perjantaina jatkettiin Bondin kanssa aksan treenaamisella, kun Niinulla starttasi rytmityskurssi. Teemun kertoessa teoriaa ja tulevia harjoitteita eka ajatus oli voi ei, kun tarkoituksena on treenata takaaohjaamista. Sitähän me ollaan jo harrastettu, kun en uskalla liikkua tarpeeksi rohkeasti edelle ja olla varmistelematta esteiden suorittamista. Ensimmäisenä treeninä liilat ruudut. Fiilis oli kuitenkin hyvä lähteä radalle, sillä takaaleikkauksethan me osataan. Ainoastaan piti itse miettiä mistä kohti lähteä matkaan ja yllätys oli suuri, kun käsky oli lähteä kohtuullisen läheltä koiraa. Huippukivaa oli kirmata ja homma toimi kuin junan vessa, vaikka valkku sitä ehkä aprikoi tuuriksi, joten sama pätkä uudelleen. Ja ihan samalla tavalla sujui toinenkin veto. Ainoastaan korjattiin palkkausta eli ei viskata palkkaa eteen, kun oma liike hidastuu. Eka kuvio sujui hyvin ja siirryttiin seuraavaan, jossa takaaleikkauksesta tulikin tiukempi käännös.Vuorossa siniset ruudut ja ensin haasteeksi tuli kolmosesteelle rytmittäminen, kun edellisessä kuviossa oli jatkettu vielä kulmaan toiselle esteelle ja sinnehän se Bond pariin kertaan myös latasi, kun ohjaaja ei tehnyt niin kuin piti. Kaikkihan taas tapahtui nopeasti eli  melkein heti, kun Bond laskeutui ekalta esteeltä oli oltava jo kertomassa käännöstä kolmoselle. Koska ohjaaja oli myös löysä välillä, niin nämä käännökset valuivat ensin ohjaajalta ja sitten koiralta. Huisin kivaa oli ja matkalla ollaan!
Muistettavaksi treeneistä jäi:
- Palkkaus: palkkaa lähelle, hidastuvasta vauhdista ei heitetä lelua.
- Tiukat käännökset. Terävä käännös.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti