sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Täällä ollaan..

joo, Reima sai luvan palata agikentille, mutta tokokenttiä joudutaan vähän jättämään vähemmälle tai ainakin seuraamisia tai ainakin pitää muistaa tehdä vastaliikkeet, jotta niska pysyy kondiksessa. 

Keskiviikkona kuitenkin vähän tokoiltiin korrien ohjauksessa ja Riitan kanssa pähkittiin Reiman levottomuutta. Suhdetta pitäis rakentaa ja sillä palkata namien sijaan, jottei pääse niitä kiljumalla vaatimaan, kun pitäisi olla rauhallinen ja keskittyä. Tässäpä sitten meille pähkinää talveksi. Muuten tehtiin liikkeestä istumisia, minkä olemassa olon olin unohtanut, mutta eipä haittaa, hyvin tuo pyllyä lykkää maahan. Puhuttiin myös luoksarin stopeista, joissa kuulemma ylemmissä luokissa pelataan varman päälle suullisilla käskyillä. No meillä nyt toistaiseksi on seisomiseen käsimerkki ja jotenkin haluaisin nuo kyllä selkeästi erottaa siis maahanmenon ja seisomisen. Toki Reiman pitäisi kyllä pystyä kuuntelemaankin mistä on kyse. No eipä tätäkään ole juurikaan aikaisemmin kokeiltu, mutta Reimapa teki nääkin hyvin heti ekalla yrityksellä. Yllättävää osaamista on siis rekulla selkärangassa. Kaiken tämän päälle saatiin myös virittelyvinkki tunnariin, mutta se jääköön ässäksi hihaan.. 

Torstaina Reima palasi Niinun treeneihin. Huomiona tällä kertaa se, että sehän kyttäilee mua. Veteli lihapullistakin ohi eli ei ihan keskittynyt tekemiseen. Onhan se hyvä, että toki keskittyy suuntaohjeisiin, mutta pitäis kanssa ne esteet huomata. No melko masentavaa oli. Hiljaa menee ja se jokin puuttuu. Kotiläksyksi saatiin uukkareiden opettelu, kun ei siinä oikein tahdo kääntyä hyvin. Ihan hyvinhän Reima tekee, mutta vauhti ei oikein riitä. Joku siinä nyt vaan mättää. Ihan kiva, kun ei nyt riitä mulle.

Perjantaina molemmat aksasi ja ehkä parempi mielikin jäi. Reima haki hyvin keppejä eri kulmista ja kontaktit tuli hyvin. Ponnistustreenejä tehtiin myös, mutta nuo uukkarit sitten pääsi heti unohtumaan kaikessa hässäkässä. Papu oli mainio ja hyvä, ettei lähtenyt lentoon, kun oli niin kivaa ja häntä oli kuin helikopteri. Puomin kontakti oli vähän hukassa, mutta kyllä sekin muistui sitten mieleen. Kepi meni myös hyvin. Ihan osaavia olivat molemmat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti