torstai 3. tammikuuta 2013

“Cry. Forgive. Learn. Move on. Let your tears water the seeds of your future happiness.”

No maa on nyt ainakin kasteltu. Seuraavaan vaiheeseen ei ihan vielä ole päästy, mutta jonain päivänä.

Jostain syystä Reima siis taas oli unohtanu miten sitä ponnistetaankaan hypylle. Oikeastaan ihan alkuun ponnasi niin, että rima lenteli, kun ei tajunnut, että on vielä hihnassa. Tiedä sitten tuliko siitä muutenkin tälli. Mutta ainakin esteet viiden metrin välillä ja 20 cm korkeudella oli tänään aivan liian vaikeaa. Treenit olivat siis varsin kököt eikä missään nimessä sen arvoiset, mitä Niinulle maksetaan. Niinua en siitä tokikaan syytä, vaan koiraa, joka nyt on taas vaan jostain syystä hukannut sen hyppynsä. Jumia ei pitäisi olla, kun viime viikolla vasta käytiin fyssarilla ja mitään pientä kireyttä suurempaa ei löytynyt.

Harmistus on megalomaaninen. Koko ajan pitää jonkun asian kanssa taistella. Ei jaksa.

No mutta, tässä olisi kuitenkin kaikille haasteeksi heppaihmisten haaste tälle vuodelle, jota melkeistä sellaisenaan soveltaa myös koiriin ja koiraihmisiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti