Kisaa

Eilen menoa ja meininkiä Ojangossa. Ei tullut kisakirjaan merkintöjä, mutta ihan ok meininki. Hyppy edelleen rentoa ja meno vauhdikasta. Meidän mittakaavassa. Ekalta radalta tuli 5 vp, kun puomille meno meni pitkäksi. Kulma oli aikasmoisen kakkamainen ja vaikea, jopa vaarallinen. Muista kuvioista selvittiin ihan hyvin. Kovin montaa nollaa tai edes tulosta radalla ei tehty, joten siitä ollaan tyytyväisiä, että siihen kymmenen sakin kieppeille kuitenkin rutistettiin.

Toinen rata olikin suoraviivaisempi, mutta siellä sattui ja tapahtui. Varasti lähdöstä. Ei pahasti, mutta varasti kuitenkin. Mitäs katsoin välillä muualle. Sen jälkeen sitten paukkuikin A ja siitä sitten ei enää ehditty takaakiertoon. Seuraavaksi paukkui keinui rumasti ja kun vielä puomillakin loikkasi, niin se otettiin uudelleen ja sitten pois. Kontaktitreeniä pitäisi saada aikaiseksi siis. Ja keinu on edelleen vaiheessa.

Kolmas rata hyppäri, jolla edettiin ihan hyvin kolmanneksi viimeiselle esteelle kepeille. Siinä olisi pitänyt omaa liikettä rytmittää paremmin ja antaa koiran vaan mennä. Nyt jäi kyselemään ja tuli kakkosvälistä pois. Höh höh. Inhottavassa kulmassa olevasta okserista selvittiin hienosti. Yliaikaa ja 5vp keppisekoilusta.

Taas mietityttää miksi tätä hommaa tekee. Voittajille hävitään 10 sekuntia, miten sen voisi kiriä kiinni? Aika mahdottomalta vaikuttaa. Pitäisi olla niin pirun oikea ajoituksinen ja tehdä tarkat ja lyhyet linjat, jotta päästäis edes sinnepäinkään. Toinen asia, mikä ihmetyttää on se, ettei tuo suostu leikkimään radan jälkeen. Mikäs siinä sitten on? Leikkii lähdössä ja odotellessa, mutta radan jälkeen ei vois vähempää kiinnostaa. Höh.

Enää ei ahista..

Vaikka eilen taas ahistikin. Papu oli illalla pullea ja joi mun mielestä enemmän kuin normaalista. Sama pulleus jatkui aamullakin eikä tilanteeseen tullut aamulenkin jälkeen muutosta. Vesimäärä juomakupissa siis tarkkailuun. Nyt tiedän, että kuppiin menee litra vettä ja harvoinpa nuo sitä tyhjäksi ovat juoneet päivän aikana, joten ongelmaa ei pitäisi olla vedenkulutuksen suhteen.

No iltapäivästä pullero ja sen kaveri lähti aksaamaan. Papun tuuppasin ensin toiseen häkkiin ja aloin ottaa Reimaa seuraavaan. HETKONEN! Mitä siellä toisessa boksissa oikein oli??! Silppua! Muovisilppua! Jaahans. Miksiköhän kevytboksin sivuovi oli aivan auki?

No tietty siksi, että sileäkarvainen ärsyttävän pikkunälän riivaama koissu on nykertänyt sivuoven vetoketjut auki, sniikannut boksien välistä tsekkaamaan tarjonnan, pihistää kana chipsit ja syö ne salaa boksin sisällä, jottei jää heti kiinni tihutyöstä. Ei ihme, että on vähän pulleutta ja hirveä jano. Hoh.

Tämän viikon tulos so far: Papu & Nälkä - Ilkeä ruokaa säännöstelevä omistaja: 2-0.

Eipä mennyt aksat tänään taas ihan putkeen ja junnattiin esteitä 1-8 aikalailla koko aika. Valssit meni väärille puolille esteitä ja välillä koirakin. Takaakierto-päällejuoksun jatko kiemuralla seuraavalle esteelle ei ottanut onnistuakseen tai jos onnistukin, niin seuraava persjättö jäi haaveeksi. Onneksi sen pystyi korvaamaan takaaleikkauksella. Huikein suoritus oli puomin itsenäinen kontakti ja keppien leijeröinti. Sitä ei oltu koskaan vielä ennen tätä päivää tehty.

Sitten vielä tokoiltiin. Hienosti odotti maaten, kun laitoin ruudun tötsät paikalleen. Pääkin meni maahan. Palkattomuudet paranee.Seisominen oli hukassa. Eka tunnari täydellisesti, tyhmänä otin sen uudelleen. Tuloksena voimallista puremista palautuksessa.Äst. Note-to-myself: jos tekee hyvin, kerta riittää. Ruutua alkoi tarjoamaan hyvin. Eka näyttämällä, muut tarjoten. Kiertää niitä kartioita ja menee nyt sivulta sisään, mutta menköön. Siirtely on seuraavaksi treenilistalla. Kuitenkin hyvät treenit ja hyvä mieli.

Ahistaa

No kuulkaa ahistaa se, että eilen ärsyttävä pikkunälkä oli ajanut jampat roskakaappiin ja biojätteen kimppuun. Ihanasti oli revitty pussia ja levitelty sen sisältöä keittiöön. Samalla oli tarkastettu kloriitit ja pesuainetabletit. Onneksi näytti siltä, että ne oli todetty syömäkelvottomaksi ilman koskemista. Leivänkannikka löytyi olohuoneen matolta.

Tänään löytyi sitten oksut lattialla, kun tulin kotiin ja aika vauhdilla lensi kamaa peräpäästä, kun ulos päästiin. Voi huoh. Kirsikkana kakussa tennispallon kuoririekaleet. Huoh huoh.

Eikä siinä vielä kaikki. Reme taisi saada jotenkin jalkansa puutumaan, kun sitä tuossa sitten varoi myöskin tänään ja oli outo. Höh höh.

Jo on. Inhoan näitä päiviä, kun kaikki on vähän epävarmaa eikä tiedä sattuuko nyt noihin karvakavereihin vai ei. Pitääkö kiikuttaa lääkäriin vai selviääkö ne hengissä levolla. Äh.

Hyvä viikko

Ensin oli keskiviikkona Papulla hyvät rauniotreenit. Teki töitä hyvin, otti hajut hyvin, törmäsi maalimieheen hyvin ja sitten peruutti, kun säikähti, mutta haukku lähti kivasti ja fiilis oli hyvä. Yhden kerran karkasi, kun en osannut päättää mitä kautta mennään, mutta hajun perään silloinkin meni.Jes.

Tänään Reiman kanssa Purinalla kisoissa. Viimeksi kisattiin heinäkuun alussa ja meitähän oli paiskattu sitten minien aloituspaikalla.Ei oo lempipaikka, kun tuntuu, että on sitten kiirettä ja ei nää muita ja diipadaapa. No onneksi, rataantutustumisissa oli hyvin aikaa eikä mitään kiirettä tullut. Eikä niitä muita tarvitse nähdä, kun omat kuviot on selvillä.

Hyppäri 1 oli kiva. Suoraan pääsi posottamaan. Kepeillä oli pieni kinkkisyys, mutta huolellisuudella siitä selvittiin ja päästiin seuraavan esteen takaakiertoon. Loppukiri olisi voinut mennä sutjakamminkin, mutta hyvä näin. Nolla sieltä tuli.

Aksa jäi sitten jo kolmannelle esteelle, kun kiirehdin siinä jo menemään ja Reima tulikin samaa reittiä takaisin, mitä oli mennytkin. Videolla ihan turhaan hätäilin ja jätin kunnolla pyöräyttämättä. Huonosti oli ohjattu se. Olisi pitänyt niistää tai peruskäännöksellä tehdä paremmin. No seuraavaksi paukkui sitten A:n kontakti, mutta jatkettiin matkaa. Välistä vedot hyvin, tai no olisin voinut olla lähempänäkin estettä. Sitten huokaisin ja unohdin ohjata pituuden, minkä Reima sitten ohitti. Muuten loppu ok, puomillakin kuunteli ja himmasi. Hyl.

Hyppäri 2. Suoria pätkiä alkuun ja putkia perään.Ennen keppejä taisi valssi valua, missä hukattiin aikaa kuten loppukiemuroissakin. Hyvä tsemppi ja otin vielä loppukirinkin. Hintsulle meni, mutta nolla saatiin. Voittajalle hävittiin vaan 10 sek. :D

Kauhian tyytyväinen kuitenkin olen, että ollaan saatu sekunteja tiristettyä pois, ohjaus oli rauhallista ja selkeää. Reima eteni ok ja hyppäsi hyvin sekä haki esteitä. Motivaatiota täytyy pohtia, haluaisin enemmän röyhkeyttä. On kuitenkin hyvin kiltisti ja kyselee eikä niinkään etene raivolla. Ennen rataa leikki hihnalla ihan ok, paitsi viimeisellä radalla, mutta radan jälkeen hihna ei kelpaa. Pallokin oli kökkö, kun pyöri Purinan lastuissa. Namit käy kyllä. Mietintä myssyyn nämä, mutta nollatili on taas auki. Se on hyvä se.

Niin siistii!

Meillä on kivaa! Vaikka torstaina pilattiinkin tai siis minä pilasin metskun, niin sitä on tässä loppuviikolla saatu korjattua. Eikä pelkästään sitä. Samalla on korjattu noudon palautusta ja näyttää siltä, että perusasennon ahdistus on kadonnut. Nyt Reima pätkähtää siihen viereen aika vauhdilla! Super!

Paikkamakuu etenee ja on Reima tarjoaa siinä jo päätä maahan ihan itse. Paljon rauhallisempi on siellä eli hyvin etenee. Toko on kivaa.

Oli meillä torstaina superaksatreenitkin. Meidän ajoitukset paranee ja homma toimii. Superkiva fiilis ja Reima etenee hyvin radalla. Siksi meiltä lähtikin ilmo ensi viikon kisoihin. Katsotaan miten siellä kipaistaan.

Papu on ollut viimeiset viikot mun tassuterapeuttina, kun olen sairastanut ja varsin läheinen koira ollut minulla kainalossa sohvalla. On se ihana.