No kuulkaa ahistaa se, että eilen ärsyttävä pikkunälkä oli ajanut jampat roskakaappiin ja biojätteen kimppuun. Ihanasti oli revitty pussia ja levitelty sen sisältöä keittiöön. Samalla oli tarkastettu kloriitit ja pesuainetabletit. Onneksi näytti siltä, että ne oli todetty syömäkelvottomaksi ilman koskemista. Leivänkannikka löytyi olohuoneen matolta.
Tänään löytyi sitten oksut lattialla, kun tulin kotiin ja aika vauhdilla lensi kamaa peräpäästä, kun ulos päästiin. Voi huoh. Kirsikkana kakussa tennispallon kuoririekaleet. Huoh huoh.
Eikä siinä vielä kaikki. Reme taisi saada jotenkin jalkansa puutumaan, kun sitä tuossa sitten varoi myöskin tänään ja oli outo. Höh höh.
Jo on. Inhoan näitä päiviä, kun kaikki on vähän epävarmaa eikä tiedä sattuuko nyt noihin karvakavereihin vai ei. Pitääkö kiikuttaa lääkäriin vai selviääkö ne hengissä levolla. Äh.
Voi huoh! :( On noi karvakaverit semmosia.. tiedän niin tunteen, kun arpoo soittaako eläinlääkäriin vaiko eikö. Kun ei ne mokomat voi kertoa! Tsemppiä!!
VastaaPoistaTänks. Pirteinä nuo onneksi ovat eli sen puitteissa ei pitäis olla hätää. Mutta silti mieltä kaihertaa ja töissä pitäisi olla. Onhan ne kuitenkin maailman tärkeimpiä tyyppejä.
VastaaPoista