Jep. Näin se taitaa mennä. Tällä viikolla mentiin eteenpäin ensin Papun kanssa rakennusetsinnän merkeissä. Sitähän Papu ei ollut koskaan aikaisemmin vielä tehnyt, mutta sinne taloon se paineli häntä tötteröllä ja rupesi hommiin. Mielettömän pätevä jätkä. Heti aikalailla hajulle heti ja nenällä meni eteenpäin. Silmiä ei käyttänyt, koska törmäsi maalimieheen. Toisella maalimiehellä hieman epäröi portaita, mutta meni kuitenkin, kun tulin tueksi. Eikä ongelmaa. Kolmas oli piilossa kellarin syövereissä ja pieniä haasteita oli kohdentaa haukkua, kun hännän varjo heilui seinässä. Meni se haukku lopulta oikeaan suuntaan. Superhieno Papu sai ihasteluja treenien vetäjältäkin. Treeni-ja muistilistalle meni haukkuminen. Pitää muistaa tehdä äänenavaus ennen treenejä, niin haukku kulkee heti niin kuin pitääkin.
Torstaina Niinun normaalit treenit, tosin Maijun vetämänä, mutta tuopa ei haittaa. Hyvällä draivilla Reima veteli ja pieniä hinkkauksia tehtiin ohjaajan reiteihin. Valssikohta tuotti päänvaivaa eikä sitä oikein saatu hyväksi. Etupalkkaa kokeiltiin välillä ja sillä eteni paremmin. Muuta ei siitä treenistä jäänyt kovasti mieleen. Tai siis hyvä mieli jäi.
Perjantaina ajeltiin itsenäisyyspäivän aluevalkkutreeneihin Sporttikselle. Tulin vähän myöhässä ja treeneissä oli menossa ohjaajien tarkkuus eli piti saada pudotettua lelu laatikkoon, kun juostiin sen ohi. Hyvin meni se. Lisäksi oltiin puuhippaa ja kirmailtiin kirkuen siivekkeiltä toisille. Yllättävän pienellä saa porukan hermottomiksi hihittelejöiksi ja siinä sivussa lämmiteltyä. Treeninä erilaisia ratapätkiä. Yhteensä neljä, joista valittiin kaksi. Ekalla radalla toiselle esteelle oli takaakierto. Ensin valitsin siihen ratkaisuksi pakkovalssin, mikä toimikin ihan hyvin. Lisäksi kokeiltiin takaakierto-päällejuoksulla ja lopuksi vielä pyörityksellä. Yllätykseksi nämä jälkimmäiset olivat pakkovalssia nopeampia. Ja mä, kun luulin, että mun koira ei osaa pyöriä siivekkeen ympäri.
Toisella ratapätkällä välistäveto ja siitä tiukka putkeenvienti. Välistävedot taisivat mennä kaikki ihan putkeen, mutta putkeen osuminen oli aluksi vaikeaa. Oma ajolinja poukkoili ja juostiin Reiman kanssa rinnan. Piti siis irrota edellisiltä esteiltä jo aikaisemmin ja jättää koiralle tilaa mennä putkeen. Putkihan oli siis suora ja sen jälkeen taas edessä tai oikeastaan hieman sivulla takaakierto. Ensin koitettiin sitä pyörittämällä, mutta tulos ei oikein ollut hyvä. Siirryttiin takaakierto-persjättöön ja sillä saatiin parempi eteneminen.
Koska oltiin aika hyviä kuitenkin, ehdittiin vielä tehdä kolmaskin pätkä. Nyt hanatettiin kunnolla ja sitten testailtiin putkijarrua. Jarrut ei oikein toimineet, mutta vikkelä ohjaaja ehti pelastamaan tilannetta. Ensin tehtiin sylkkäriä, jossa ekalla kerral Reima pyörähti ihan väärään suuntaan. Seuraavaksi valssilla koiran linjaa paremmaksi, mutta seuraavan esteen jälkeinen elämä oli vaikea, kun jäin paikalleni. Reimallla oli treenien ajan hyvä asenne. Pitää vaan itse muistaa liikkua rohkeasti ja unohtaa se varmistelu.
Lauantai ja sunnuntai kului Reiman kanssa Vappu Alatalon hyppytekniikkakoulutuksessa. Lauantain ohjelmaan tuli muutoksia ja aikataulut menivät sekaisin. Sinänsä ei suurta ongelmaa, mitä nyt tulee vähän pitkä päivä, kun ennen kasi lähtee kotoa ja ruokaa saa vasta siinä, kun palailee takaisin viiden aikaan. Vapun luento oli mielenkiintoinen ja taas tuli muistettavaa treeneihin.
Tässä muistiinpanoja:
- Hyppyyn vaikuttaa koiran mittasuhteen sekä lihaskunto
- Hyppytekniikan treenaaminen tuo myös etenemistä
- Hyppääminen ei ole geneettinen ominaisuus vaan opeteltava taito
- Ihmisen tulee vastata koiran fysiikan rakentamisesta ja huollosta, selkeästi ja oikea-aikaisesta ohjauksesta, koiran itseluottamuksen kasvattamisesta ja sen tukemisesta
- Koiran homma on hakea reitti esteelle, arvioida etäisyys, valita ponnistuspaikka
- Riman pudotus kertoo aina jostakin aiemmasta asiasta
Lauantaina tehtiin perussarjaa ja Vappu totesi, että Reiman perushomma on ok. Jotain pientä jumia on, koska istuu istuu vasen takanen edempänä ja valuu oikealle hyppysarjalla. Pitkän selän ja lyhyiden jalkojen takia perussarja on Reimalle voimasarja, vaikka tehtiinkin pienillä kolmen jalan väleillä. Neljällä jalalla joutui jo venyttämään itseään.
Sunnuntaina jatkettiin hommia. Lämmittelyt perussarjalla ja ihan hyvin eteni. Sitten siirryttiin tekemään pientä ratapätkää, jossa mukana taipumista, oksereita ja eri korkuisia rimoja. Eka pätkä meni ihan ok, alussa pientä tahmaa, mutta pääosin ihan hyvin sitten, kun sai koneen käyntiin. Toinen pätkä hetsaten ja sitten olikin jo hyvä meininki päällä. Tosin huomioina se Vapulta, että mä itse olen epäselvä käsieni kanssa. No, kun videolta katsoo, niin näinhän se on. Vapaa käsi vispaa, minkä kerkiää ja ohjauskäsi on löysä. Löysää on minun meno kokonaisuudessaan. Kumma homma, että sitä kuvittelee juoksevansa kovaa, mutta ihme sipsuttelua on koko homma. Mutta jatkossa pitää hetsata raivoon ennen lähtöä. Palkka vois olla edessä valmiina tai tulla joltain muulta kuin minulta. Reima toivoo joulupukilta sarjakorttia vesijuoksuun ja muutenkin pitää painonsiirtoa treenailla. Treenit voisi aina päättää vaikka vauhtiputkiin, jotta jää hyvä draivi. Tänäänkin kirmaili pelkkään putkeen niin vauhdilla, että tulee kaarteesta juosten putken sivua. On se hieno.
Kotimatkalla tää tuleva hyppymestari sai jonkun älynväläyksen ja halusi kesken matkaa tehdä muuton. Ilmeisesti boksi ei ollut mieleinen eli siitä piti räjäyttää vetoketju, että voi siirtyä toiseen boksiin. Siellä hää sit oli tyytyväisenä. En oikein ymmärrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti