maanantai 24. marraskuuta 2014

Don't Cry Because Its Over. Smile Because It Happened.

Eilen illalla tuli suruviesti, että russelieni kasvattaja oli hävinnyt taistelunsa syöpää vastaan. Muistan, kun taistelu taisi alkaa Papun pentueen aikoihin. Isot kiitokset kuitenkin hänelle siitä, että tähän koirien maailmaan päästiin sisään hänen kasvattinsa ja joukkojensa kautta. Iloa noista Töppötassuista on riittänyt ja eikä riitä sormet eikä varpaat laskemaan reissuja, joita ollaan tehty, lajeja, joita ollaan kokeiltu, puhumattakaan siitä ihmismäärästä, joka näiden kautta ollaan tavattu. Ei voi olla kuin kiitollinen tästä kaikesta. Kiitos!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti