Taas kerran oli Reiman karvahuollon aika ja jätkä alkaa olla asian kanssa kuulemma sen verran sinut, että meinaa nukahtaa trimmauspöydälle, mikä aiheuttaa trimmaajalle pientä päänvaivaa, kun jätkä meinaa olla pelkkä lötköpötkö. No karvat on taas katkaistu ja niiden alta kuoriutuikin melko sirpakka nuorimies. Ei ole juu koiraa karvoihin katsominen. Ihan kuin olisi kokonaan uusi koira kotona.
Pojat vietti viikonlopun makkaraleirillä, kun isäntäperhe hurvitteli Lontoossa ja sunnuntai-iltana kotona olikin sitten kaksi nahkaa makoilemassa lattioilla. Sen verran rankkaa puuhastelua oli ollut, että maanantainakin vielä Reima käveli harvinaisen nätisti remmissä. Agiradalla toki terästäytyi ja saatiin äänijänteetkin testattua. Hyvin tuo jamppa taipuu ja kepitkin hakee itsenäisesti. Melko vaivattomalta tuntui ohjaus ja kun pääsee itsekin irtoamaan, niin onhan se sijoittuminen radalla ja ajoissa oleminen helpompaa. Ei valittamista. Tai no vähän, kontaktit on vähän hitaat, mutta mitäs sen on väliä, kun tulee ne keskittyneesti alas.
Torstaina on luvassa Niinua ja viikonloppuna kisaa, joten katotaas miten käy!
Superonnittelut vielä Liisalle ja Topille, jotka kirmasivat itsensä kolmosiin! Harmittavasti en ehtinyt paikan päälle kannustamaan, mutta upeasti on heidän taipaleensa mennyt! Heidille ja Kuuralle hyvää mammalomailua ja kohta sieltäkin tullaan sellaista kyytiä, että hitaampia (eli miltei kaikkia) heikottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti