sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Viikon tohinat

Tiistaina oltiin kisamaisissa treeneissä Ojangossa tekemässä voittajaluokan liikkeitä, vaikkeivat ne vielä kaikki ole kasassa. Tässä kommentteja, mitä saatiin:
Seuruu: Innokas, ääntelee, hieman väljää, hyvät askelsiirtymät, hitaassa edistää, paikka elää hiukan. Loistava asenne. Yllättävän hyvä oli tämä. Voisi olla todellakin tiiviimpi ja kontaktia pitää parantaa. Sivuaskeleet meni tosi kivasti.
Liikkeestä istuminen: Jäi seisomaan, korjauksella ok, seuruussa pieni ääni. Jostain syystä nyt jumittanut istumista ja tarjoaa seisomista. Pitää vahvistaa lisää. Ääni tulee epävarmuudesta eli palkkaamattomuutta lisää.
Luoksetulo: Odottaessa vinkuu, vauhti oli hieno, stopit hyvät, seis erityisen hieno, perusasento oli vino alussa. Taas epävarmuus aiheuttaa ääntä. Hyvällä vauhdilla tuli eikä valunut, mutta itse pitää opetella parempi ajoitus käskyille, koska merkeistä tuli kyllä ohi.
Ruutu: Innokas odotus. Vielä kesken. Ei bongannut ruutua ollenkaan. Lähti kuitenkin yrittämään ja haukkui, kun ei vielä rutiinia tähän. Pitää treenata lisää.
Metalli: Ei kiinnostanut. 2:lla hienosti. Ällötti kovasti metsku ja koitti etsiä muuta noudettavaa. Treeneihin siis ei vaihtoehtoja ja superpalkka.
Hyppynouto: Hienosti autettu. Liikkuri pyysi menemään lähemmäs, mikä johti sitten, että varasti. Toi melko kivasti. Pito pitää treenata.
Tunnari: Levoton alku. toi 2x väärän. Sitten oman. Taaskaan ei koiralla mitään hajua liikkeestä. Ei osaa olla paikallaan, jos ohjaaja kääntyy. Meni maahan. Ei haistellut yhtään ja puri kovasti tunnareita.
Kaukokäskyt: Istumiseen tarvittiin kaksi käskyä. Hyvä kokonaisuus. Superyllätys. Tein 5 metristä, mutta ekaa kertaa tehtiin koemaisesti kaikki vaihdot ja Reima piti hienosti paikkansa. Superhyvä.
Paikkamakuu: 4 min. Pää jäi ylös, käytti sitä muutamaan otteeseen maassa. Piippasi 2.30 kohdalla, levoton, nousi seisomaan. Oli kuitenkin maassa palatessa. Heh, kuvittelin, että tää meni hyvin. No ainakin pysyi paikallaan, mutta ilmeisesti ruokapurkki ei ollut kuitenkaan tarpeeksi hyvä minuun verrattuna. Lisää treeniä.
Kokonaisuus: Kiva konaisuus & asene. Iloinen koira. Iloinen oli juu. Plussaa se, ettei tullut haukkua, mutta muuta ääntä kyllä, mutta pitää vaan tehdä lisää treeniä ja hommasta rutiinia.

Keskiviikkona Papu oli raunioilla ja toimi varsin pätevästi. Alkuun toki pientä hulluttelua ilman korvia, mutta maalimiehet löytyivät hyvin ja haukkua tuli kiitettävästi. Hieno reissu oli tämä.

Torstaina molemmat aksasivat Niinulla. Papu ensin. Hieman tahmea alku, mutta hyvin sen jälkeen, vaikkei vauhti nyt ehkä aina ihan päätä huimaakaan. Papulla oli kuitenkin kivaa ja ohjautui varsin mainiosti. Remellä enemmän kierroksia ja vauhti superhyvä. Toki rimat oli 20 cm. Rimat kuitenkin lentelivät ja Niinun mukaan ponnisteli niistä. Höh. Muuten reipas.

Lauantaina molemmat pääsivät Leena Piiran käsittelyyn. Papulla oli jumia keskiselässä, mutta lantio oli suorassa. Vasempi puoli kireämpi ja lanne-selkä jumissa sekä viimeinen lannenikama kireä. Reima oikealta puolelta jäykkä ja banaanina. Lapa jumissa ja vasemman takajalan lihakset heikot. Koko ranka oli jäykkä ja liikettä rankaan oli vaikea saada. Molemmille nyt b-vitamiini kuuri, serrapeptaasia ja Nutrolinin nivelainetta. Reimalle kuntoutusta kävellen metsässä, namittamista oikealle alas, uintia ja haetaan liikkeellä voimaa takajalkoihin ja koitaan saada niitä tasapainoon. Leenan kanssa mietittiin myös sitä onko Reiman aksapäivät nyt ohi. Selässähän oli niitä mahdollisisa nikama-ahtaumia, joista ei ole oikein tietoa, miten vaikuttavat koiraan. Näyttää siis hyvinkin siltä, että Reima siirtyy kokonaan tokokoiraksi ja aksailla voidaan suoraviivaisia ratoja matalilla rimoilla omaksi iloksi. Vaikea tuota asiaa on selvittää, en oikein tiedä kuka osaisi sanoa selästä tarkemmin. Se nyt on kuitenkin varmaa, etten halua koiraa satuttaa tai vammauttaa. Onhan se suuri harmi, jos valioitumiset jäävät haaveiksi ja käytetty treeniaika on ollut turhaa, mutta koiran hyvinvointi menee nyt edelle. Katsotaan rauhassa mihin kuntoutuksella päästään. Taukoa ainakin luvassa.

4 kommenttia:

  1. Mä oon hengessä mukana, kun oon seuraillu sun kirjoituksia Reimasta. Todella kurja homma, mutta varmasti koiran kannalta oikea, jos näyttää ja tuntuu siltä ettei aksa ole vaan hyvästä! :/ onneksi on muitakin lajeja, vaikka eihän ne sama oo...

    VastaaPoista
  2. Kiitos Paula! Pahinta on, kun ei voi tietää. En oikein tiedä edes kuka voisi tietää tai antaa vastauksen siitä, että vaikuttaako se selkä vai eikö. Nyt oli ainakin niin jumissa, että ei sillä ollut mitään mahdollisuutta hypätä kunnolla. Kuitenkin kilttinä koira on kaiken tehnyt eikä näyttänyt, että sattuu. Eihän sille koskaan ne 35 cm rimat ole olleet helppoja, joten siinä mielessä ehkä mitään ihan ihmeellisiä tavoitteita ei ole ollut. Mutta on se niin rakas ja haluaisin olla sille reilu. Muista lajeista ei oikein napostelu kuin toko. Koiratanssiin en vaan oikein taivu eikä rallitokokaan tunnu oikein omalta jutulta. Luolille tuo on niin lussukka ettei toivoakaan. Jälki voisikin ehkä mennä. No jos nyt otetaan oikein työstön alle se toko, niin siinähän sitä riittää työnsarkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kokeilepa noita hajutunnistusjuttuja! :) Mä oon ihan innostunut niihin.. ja ylipäänsä koirien nenän käyttöä. Mulla meinaa kieltämättä olla myös ajatusta, et kisaamaan pitää lajissa päästä.. ;) mutta talven aikana kun on oppinut huomaamaan, miten innoissaan otukset on KAIKESTA tekemisestä, niin monesta muustakin jutusta on alkanut tulemaan mielekkäämpi... Me alotettiin toi hajutunnistus nyt tosiaan kanelin avulla, mutta tarkoitus olis opetella myös sieniä myöhemmin. Toi homma pitää vaan saada opetettu koiralle ensin jollain ns helpolla hajulla.

      Poista
  3. Ja viittaan monella muulla jutulla meidän tapauksessa noita kaikkia temppuja ja niiden opettelua.... ja naksulla sheippaamalla kun vois opettaa ihan mitä vaan. :)

    VastaaPoista