torstai 10. heinäkuuta 2014

Failure is the key to success; each mistake teaches us something.

Vaikka useimmiten uskotaan siihen, että kunhan asian toistaa tarpeeksi monta kertaan ja harjoittelee sen 10 000 tuntia tullakseen mestariksi, joskus se parempi vaihtoehto on antaa asian muhia rauhassa. Me ollaan tänä vuonna opittu rauhallisuutta ja malttia. Sillä tiellä jatketaan eteenpäin.

Tänään tokoiltiin Remen kanssa hyvällä fiiliksellä. Tein jo viime viikolla päätöksen treenata nyt jonkin aikaa namipainotteisesti, jotta vire saadaan pysymään halutulla tasolla. No sehän pysy siellä. Kaikki liikkeet aloitettiin laittamalla "rauhoitusnamit" maahan. Toimi hyvin ja melko nopeasti alkoi tarjoamaan itsekin rauhoittumista ja suun sulkemista.

Liikkeiden alut hyvin ja rauhallisesti. Joskin loppupäässä treenejä alkoi peruuttelemaan poispäin nameista.

Paikkamakuu hyvin. Alussa nosti päätä irti maasta jätössä, mutta tarjosi sitä kivasti uudelleen, kun tajusi, etten katoa mihinkään. Muutaman poistumisen jälkeen piti sen siellä hyvin lähdössä, välillä ja palatessa. Hieno oli tämä.

Ruutuun varasti, kun tiesi siellä olevan lätkän. Lätkä siis myyty hyvin jo, nyt pitäisi sitten myydä lätkättömyys yhtä hyvin. Ilman lätkää oli taas vaisumpi ja kiersi oikean alakulman tötterön. Häntä kuitenkin heiluu, kun ruutuun pääsee. Kauempaa ei vielä sitä lähde hakemaan. Ehkä pitää treenata vaan musta irtoamista erikseen.

Seuruu ok. Vähän edistää ja huomasin, että itse lopetan käsien heiluttamisen hitaassa käynnissä. Sivuaskeleet hyvin ja käännös, jossa koira menee ulkokautta ympäri oli aikas makee. 

Kaukoissa tulikin kaikenlaista, mutta yritystä riitti. Down oli hukassa, mutta uppe on myyty hyvin. Jossain välissä kipitti luoksekin. Lisää näitä ja matkatreeniä.

Nouto hyvin. Tulee pa:n, mutta viskaa kapulan. Tyhmänä en tajunnut ensin tehdä palautuksia ja pitoa. Muistuksen jälkeen piti hyvin kiinni vaikka koitti kapulaa tökkiäkin. Siis minä.

Tunnarissa pitää treenata ohjaajan kääntyminen. Nenällä teki hyvin töitä eikä purrut enää tunnaria säpäleiksi.

Luoksarin stopit tehtiin kiertäen tolppaa. Kun niissä ei ollut mitään moitittavaa, kumpikin tehtiin vain kerran.

Istuminen on hakusessa. Tarjoaa seisomista, mikä sinänsä on huvittavaa, kun se oli se inhokkijuttu, joka nyt tehdään kuitenkin häntä heiluen. Lisää treeniä tähän.

Eipä nuo virheet haittaa, kun tyypin ilme on iloinen ja häntä heiluu. Niin kivaa tokoilla näin pätevän ärrierin kanssa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti