Merkki+ohjattu: Merkille perspalloa ja vahvistusta. Hyvä ilme, peba meinaa mennä maahan eli pitää olla nopeampi palkkauksessa. Suunnissa ei ongelmaa. Tai ohjaajan suhteen on, kun ahnehti molemmat suunnat samassa treenissä.
Istuminen: Toimii! Tekee sen nyt varmasti ja häntä heiluen. Tai no ympärikääntyessä on kuitenkin epävarman näköinen, mutta on kuitenkin paikoillaan.
Tunnari: Kierrokset lähti kaakkoon. Johtuiko sitten noudosta vai epävarmuudesta. Piilottamisen jälkeen vastassa oli paikallaan tärisevä koira. Ilmeisesti nenänkäyttö on nyt myyty, kun niin suoraan paineli lehtikasaan. Note to myself: piilotapa ensi kerralla tunnari vähän kauemmaksi. Tuppaa aina jäämään juuri hiekan ja nurtsin/lehtien rajalle.
Palkalle vapautus: Tämän tajusin unohtaneeni treenata, joten se nyt sitten treeniohjelmaan mukaan. Hyvin luopui kiposta ja tuli ja pysyi mun luona ja odotti vapautusta.
Luoksari: No tässäpä tulikin taas vaikeuksia. Ei meinaan jää paikalleen. Kerran lähti perään ja toisen kerran nousi istumaan lähes välittömästi. Voi ärsytys. Ei muuta kuin palauttamaan takaisin ja muutama jättötreeni. On jätettäessä aika onnettoman näköinen. Luoksari itsessään täydellinen. Tulee lujaa ja teki hyvät stopit.
Ruutu: Murheenkryyni 2. Ei bongaa. Ei sitten millään. Yritin lähetystä, mutta tyyppi lähti mihin sattui. Tyhmä minä. Ei olisi pitänyt. Olisi pitänyt varmistaa, että onnistuu. Ongelmana myös se, että vire oli jossain ihan omissa sfääreissä tätä tehdessä. Piti siis odottaa, että rauhoittuu, mutta kauhian vaikiaa sekin oli. Lopulta tehtiin ihan vauvaruutu neljän metrin päästä. Hmph. Onpas nyt haastavaa tämä. Lisäohjeita on tähän nyt kysytty ja vastausta odotellaan.
Jännä, että näistä treeneistä jäi huono mieli itselle, vaikka suurin osa asioista sujuikin varsin kivasti, mutta jotenkin se vireen hallinta on niin vaikeaa, että siitä hermostun (juu, varmaan auttaa) ja harmittaa, kun treenatut asiat eivät suju. Ei niiden tarvitsisi mennä loistavasti, kunhan olisi edes joku toivon kipinä tekemisessä.
Bondi sen sijaa on aika mainio. Lähtee kiertämään tolppaa jo jostain kymmenestä metristä ja tulee lujaa. Tehtiin ihan vaan kiertoja ja kokeiltiin välillä siihen yhdistää maahanmenokin. Ihanasti sukeltaa maahan. Treenattiin odottamisia ja vapautuksia ja eri asentoja. Pätevä tyyppi tekee noita kaikkia suvereenisti eikä viereisellä kentällä palloa pelanneet pojat häirinneet yhtään, vaikka välillä pallo rämähtelikin kovaa seinään. Hieno mies! Ja mikä vielä hienompaa, tyyppi on hipihiljaa tehdessään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti