Töiden jälkeen lähtö kisaamaan Ojankoon. No liikennehän tökkäsi heti alkumatkasta ja Kehä I:lle meno oli lähes mahdotonta ja autot siellä mateli etana vauhtia. Kiertoteitä pitkin ehdittiin ihan hyvin paikalle, mutta kyllä sapetti tuo liikenne ja kaikenmaailman kesäautoilijat.
Just ja just ehdin Reimaa käyttää tyhjennyksellä ennen kuin tuli jo kuulutusta rataan tutustumiseen. Sinänsä näistä ei valitettavaa, kun reilut 10 minuuttia sai askelmerkkejä tavata siellä kentällä eikä ihmisiäkään ollut paljoa. Ennen kisaa ehdittiin vielä muistella lämppäesteillä miten niitä kontakteja pitikään tehdä. Vähän hakusessa oli, mutta kyllä ne sieltä muistuivat.
Tuomarina siis Esa Muotka ja sitten mentiin. Tällä kertaa startattiin onneksi minien viimeisenä. Tosin eipä niitä minejä tainnut olla muutenkaan kuin seitsemän.
1.rata: Ihmisnuoli alkuu eli tiukka käännös. Tässä vähän valui. En kai sitten kuitenkaan ollut tässä selkeä. Putkiansojen ohi A:lle, josta tuli siinä hilkulla alas. Ei kuitenkaan pysähtynyt kuten on treenattu. Pieni tykityssuora: este-este-pituus-putki, josta kepeille. Kepeille tulikin juu aika vauhdilla, mutta taittui kuitenkin. Putki-keinu ja sitten hyörimistä nurkassa, josta loppusuoralle: este-rengas-puomi-este. Pönttönä en tajunnut hidastaa (ja itseasiassa koitin nykiä toista lahjetta ylemmäs, kun se oli jumissa kengän alla) ja herrahan otti sitten loppukirin ja puomin loppupäätä komisti yleisön huokaus, kun Reima loikkasi komeasti koskematta kontaktia. Pöh. Olisi pitänyt käskyttää paremmin ja olla edellä koiraa. Siinä meni sitten se rata. Ihanneaikaan päästiin ja tällä suorituksella kuitenkin noustiin 1.pallille.
2.rata: Pientä muutosta, mutta ei mitään mahdotonta. Tein taas ilmeisesti typerästi, kun alussa lähdin liian aikaisin liikkeelle. Siitä tuli sitten Reimalle kiire ja eka rima alas. Tokaakin kolisutteli, mutta ihme kyllä se pysyi kannattimissaan. A melko nätisti, muttei taaskaan pysähtynyt. Kepeille spurtattiin taas täysiä ja en muistanut jarrutella. Taipui kuitenkin väliin ihan hyvin, mutta kolautti itsensä kakkoskeppiin. Keinu ok ja sitten sainkin tungettua matkaan yhden ylimääräisen valssin. Kiemuroista selvittiin ja päästiin puomille, joka oli taas lopussa. Tällä kertaa hidastin Reiman ennen puomille menoa ja puomi mentiinkin sitten maltilla ja tiukassa käskytyksessä (haukkui ja kääntyili tosin siellä odotellessaan), mutta ei tällä kertaa virhettä. Loppukiemurat hyvin ja 5 vp+4,5 sek yliaikaa. Silläkin pääsi neljänneksi, kun tulokset oli tänään tiukassa.
On se kumma kyllä. Näköjään kuitenkin kuuntelee. Lisäksi tänään haki aika paljon hyppyä, joten sitäkin täytyy tarkkailla. Veikkaisin kuitenkin vaan uuden paikan ja alustan aiheuttavan tuon. Himskatti, kun taas oli niin lähellä, mutta niin kaukana. Ei auta kuin yrittää uudemman kerran.
BATlle plussaa isosta läjästä palkintoja ja mukavasta meiningistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti