Tiistaina tokoiltiin Reiman kanssa. Ratkottiin jäävien ongelmia ja huomattiin sitten, että piru vieköön sehän kyttää mua. Lelu etupalkkana ei siis kelpaa tai riitä, kun ei tsuumaa siihen sitten ollenkaan. Namilla parempi, mutta silti vaikeaa. Otettiin siis työn alle nyt etupalkkaan keskittyminen. Fiksumpi olis tietenkin tämän huomannut jo aiemmin. Kaikki leikkiminenhän myös tapahtuu enemmän ja vähemmän minun kanssa.
No Reimalla on nyt muutenkin tällä viikolla tuntunut olevan aivot hieman narikassa, koska jollain naapurin nartulla on juoksut. Ei nyt kovin pahasti, mutta kuitenkin niin, että tuntuu koira olevan vähän omissa maailmoissaan. Tai sitten joku muu juttu vaivaa.
Keskiviikkona Papu oli raunioilla ja tällä kertaa muistettiin ohjeistaa maalimiehiä, että odottavat kunnon haukun. Viimeksi kun jäi vähän pöhinäksi. Kauhialla meiningillä lähti ja ekaa mm:ään ei kovin kauaa mennyt. Seuraavakin löytyi vauhdikkaasti ja haukku parani. Kolmas oli hivenen vaikea paikantaa ja pienoinen kunniakierros tuli tehtyä ennen kuin piilotteleva mm:n osui kunnolla Papun nokkaan. Varsin pätevä tapaus.
Torstaina tokoiltiin ennen kouluttamista Reiman kanssa ja Anna the apparikin saatiin paikalle hivenen myöhässä, koska kommunikaatiomme paikasta oli ollut hieman epäselvä. Ihan hyvin teki hommia, joskin se paikkamakuu on aikamoinen murheen kryyni. Hyppäsi pystyyn skeittirampin kolinasta ja oli muutenkin rauhaton. Hoh hoh.
Kouluttelun jälkeen itse oppimaan Niinulle. Siirrettiin tässäkin nyt palkka etupalkaksi ja tulemaan muualta kuin minulta. Ihan kivasti toimi, jopa paremmin kuin viime kerralla. Paljon ei mieleen muistu, mutta tässäkin Reima oli vähän höpö ja kesken ohjauskuvion lähtikin juomaan. Kuin kameli. Ei meinannut tulla loppua. Tosin osittain tämän sabotaasin takana oli Liisa, joka sen raikkaan lähteen toi siihen esteen taakse. Putki-putki-takaakiertoa jouduttiin hieman hinkkaamaan, kun ohjaaja oli vähän jäässä. Kovin vaikealta tuntui rintama suunnan kääntäminen toiseen suuntaan täydessä vauhdissa. Mutta jos uskaltaa siitä koirasta irroittaa ajoissa, niin ei tässäkään ollut ongelmaa. Tuntui, että Reimalla oli ihan kiva vauhti päällä treeneissä. Tosin vinorimat olivat asiaa hieman helpottamassa.
Perjantaina ei tehty mitään ja lauantaina suunnattiin Reiman kanssa tokokisoihin Röylään. Tuomarina Harri Laisi ja tulokset seuraavasti:
Paikkamakuu: 0
Yksi koirista haukahti heti, kun koirien luota poistuttiin ja Reima pomppasi siitä seisomaan. En tiedä miksi. Ei kuitenkaan ole noin herkkä, vaan kestänyt aika kovaakin häiriötä. No tämän jälkeen sitten pystyi vakoilemaan teltan kulmasta, mitä siellä tapahtuu. Ja tapahtuihan siellä: istui, meni maahan, vinkui, seisoi, tepasteli ja meni maahan. Positiivista tässä toki se, että liikkui vain sen 20 cm paikaltaan, ei mennyt katsomaan muita ja tarjosi kuitenkin makuuta. Hyvän perusasennon teki lopuksi.
Seuruu: 6½
Ihan hyvässä vireessä lähti kehään, mutta perusasentoa ottaessa alkaa kiljuminen. Lähtee ihan hyvin mukaan ja eka stoppi sujuu hyvin ja herää paremmin tekemään. Juoksun jälkeen bongaa jotain oikealla, kun minun matka jatkuu vasemmalle. Käskyllä tulee kuitenkin jatkamaan tekemistä. Vika perusasento oli jotenkin vino. Tuli siellä muuten matkan varrella jotein ääntelyäkin.
Maahanmeno: 9
Valmisteleva osuus vähän sinnepäin. Maahanmeno hitusen hidas, muuten ok.
Luoksetulo: 9½
Tuli lujaa, pysähtyi hyvin, ehkä vähän valui ja tuli lujaa perusasentoon, joka jäi hieman vinoksi.
Seisominen: 8½
Pysähtyi hyvin ja heilutteli häntää, mutta tuli taas mukaan, kun piti mennä koiran taakse. Tästä pitäis päästä nyt jotenkin eroon.
Nouto: 8
Perussettiä, lähti hyvin, mutta tulee puolen metrin päähän eteen seisomaan. Ei lähtenyt käsiapuun, jolla koitin avittaa. Ennen kuin ehti pudottaa, niin otin kapulan pois, vaikka seisoi. Ja siitä sitten perusasentoon hieman hitaanlaisesti.
Kaukot: 0
Joku jäätyminen tässä tuli. Ei meinannut nousta ensimmäiseen millään ja kolmannen käskyn annoin vähän myöhässä. Toisella istumaan nousulla ei noussut ollenkaan. Kummallista.
Hyppy: 9
Lähti hyvin, mutta bongasi esteen toisella puolella jonkun ruohotupon, jonka kävi tarkastamassa ennen kuin istui miltei kiinni esteeseen. Siitä kuitenkin puhtaasti takaisin.
Kokonaisvaikutus: 8
Niin ihan hyvähän se olis, jos homma olis paketissa sanoi tuomari.
Yhteensä: 118½p, 3-tulos.
No näin tällä kertaa. Kuten jo aikaisemmin todettu koira on ollut koko viikon vähän muissa maailmoissa ja en onnistunut sitä sieltä ulos saamaan. Selkeästi kesken olevia asioita ovat noudon loppuosa ja seisominen. Perusasentoja pitäisi ottaa taas vähän treenin vuoksi, koska voisivat olla vauhdikkaammat. Kokeen alkuun pitää keksiä jotain ja muuttaa kaavaa, koska nyt alkaa aina huutamaan, kun ollaan rivissä odottamassa pm:n alkamista. Se mielentila ja odotukset pitäisi nyt muuttaa Reimalle. Tässäkin fiksumpi ohjaaja olisi tämän tajunnut jo aikoja sitten. Ihan tyytyväinen olen kuitenkin siihen, että saatiin noita hyviä suorituksia tuonne väliin ja Reimalla kuitenkin heilui häntä läpi koko kokeen.
Sunnuntaina jatkettiin agilityn parissa Purinalla.
1.rata: Aikamoisen alun oli tuomari tehnyt radalle, kun koira piti heti saada tiukkaan välistä vetoon. Ihan hyvää etenemistä ja A:lta otettiin alastulosta 5 vp. Loppu tehtiin ihan hyvin, vaikka keinun suorituksesta en ihan tykännytkään, mutta tsempattiin loppuun asti. Vitosen lisäksi otettiin aika virhettä 4,31s eli tuloksena 9,31, jolla pääsi kuitenkin 4.sijalle, kun muut niin kovasti hyllyttelivät.
2.rata: Esa Muotka oli laittanut radalle ansapaikkoja, mutta mehän ei niihin menty. Hyvin irtoili ja nyt teki nätin A:n (tosin juoksuna), josta kaasutti putkeen niin, että ampui siltä ulos melkein maata kiertävälle radalle. Pienen korjausliikkeen jälkeen matka jatkui oikeaan suuntaan ja hetki piti miettiä mitä pitikään tehdä. Taas vähän kammokeinu, mutta ei kuitenkaan virhettä siitä. Maaliin 3,15s yliajalla. Tämäkin suoritus kantoi 7.sijalle. Fiilis oli kuitenkin hyvä.
3.rata: Hyppäri ja itse lintsasin alussa enkä vaatinut Reimaa istumaan. Tämä kostautuikin sitten varastamisena ja hämmästyksissäni suoristin selän ja koirahan suikkasi sukkana sisään vaikka olis pitänyt takaakiertää. No eiku uudestaan ja oikeaa reittiä matka jatkui. Kun ei ollut enää mitään menetettävää, niin uskalsi kokeilla vähän riskiratkaisuja. No eipä niissä mitään ongelmia ollut hyvin tuli niihin. Mutta voi tuska, mikä loppusuora! Ihan suoraa sai painaa, mutta ei. Mulla oli tervassa menevä täi matkassa. Koitin kirittää, mutta kovin vaikeaa oli.
Ei siis nollia tällä kertaa radoilta ja jostain syystä hyppy oli hukassa ja etenemätkin jäivät 3,3m/s. Kummallista. Onneksi ensi viikolla on fyssaru tiedossa, joten saadaan käytyä koira läpi ja hoidettua jumit, mikäli niitä on.
Sellainen viikonloppu oli se. Erityisenä onnistumisena sanoisin sen, että tokokisoissa tsemppasin Pauliinan 1-tulokseen. Pauliina oli valmis heittämään hanskat tiskiin, kun paikkamakuu ei mennyt ihan niin kuin piti, mutta pisteitä sieltä silti tuli. Hurja loppukiris sitten yksilöliikkeissä ja voila! Sunnuntaina taas aluevalkkuryhmän Almaa jänskätti Zeljko Goran rata, joka kieltämättä oli hippasen haastava 1-luokan radaksi, mutta kuinka ollakaan se viimeinen nousunollahan se sieltä heille tuli! On se kiva, että tuntee kisoissa sen verran ihmisiä, että voi nauttia muiden onnistumisista vaikka itsellä ei ihan putkeen menisikään. Asenne ratkaisee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti