Kisakauden korkkaus

Helmikisat Purinalla oli tämän vuoden kisakauden avaus. Fiilis hyvä ja treenit menneet hienosti kontaktien kanssa. Mutta..

1. Agirata: Vedetään matto heti alkuun pois jalkojen alta: eka rima alas. Pöh. Tätä ei olekaan vähään aikaan sattunut. Rengas hyvin. A tultiin vielä hyvin. Löydettiin putken oikeat päät. Kepeillekin hakeutui hyvin kovasta vauhdista (putken jälkeen). Parit pyöritykset. Keinu hienosti. Puomille tultaessa katoaa korvat ja sieltä loikataan mahtiloikalla alas. Koira laskeutuu mun väärälle puolelle ja pitääkin sitten kalastella sitä vippaus-takaaleikkauksella esteelle. Onnitui onneksi, mutta mitäpä tuolla väliä, kun on jo roiskittu. 10 vp, -4,5 sek (tjsp), 11. ilman virheitä olis voitu olla kolmantena.

2. Agirata: Aikalailla samarata, mutta nurinperin. Puomilta taas roiskitaan. Irtoo hyvin putkeen ja hakee kovaa kepit. Keinun kanssa ei taaskaan mitään ongelmia. Unohdan itse ohjata ja tullaan ohi esteen ja sitten hypätään se väärään suuntaan. Ansaputkien ohi kuljettuu hyvin oikeaan putkeen. A:lta ihan hirveä roiskaisu, mutta loppusuoralla sentään menee eteen. Maalissa hymyilee, että enkös ollut pätevä!?! No ei ollut. HYL.

Medien suorittaessa rataa keskustellaan myynti-ilmoituksen laittamisesta keltaiseen pörssiin ja taitaa Reimalla olla korvat tässä vaiheessa kuulolla.

3. hyppäri: Alku melkolailla sama kuin edellisellä radalla. Pieni putki ansa alussa hypyn takana, mutta se ei meitä häiritse, kun on kuitenkin sen verran kaukana. Rengas löytyy oikeasta kohdasta ja taas sujahtaa hyvin putkeen. Kepeille edelleen kovaa, mutta hyvin taipuu. Vältetään putkiansat toistamiseen ja aletaan edetä loppusuoraa kohti. Suoralla putkella unohdan jarrutella ja sitten jarrutellaankin putken toisessa päässä, kun seuraavaksi tulee suoritta putken kanssa samansuuntainan este. Pientä sähellystä, mutta löytyy se este kuitenkin ja loput kaksi hyppyä maaliin. 0, -2,6 (tjsp), 3.sija, LUVA.

Jos tästä nyt sitten vielä jotain analyysiä vielä vääntäis, niin se saattais näyttää tältä:
+ vauhtia riitti
+ haki kepit hyvin kovalla vauhdilla
+ irtosi putkiin hyvin ja välillä tuntui olevan sitten ikuisuuden, kun itse ehdin niin hyvin edelle
+ hyppärillä keskityin ihan oikeasti ohjaamaan. Käskytin ja keskityin pitämään ne kädet ylhäällä

kehitettävää:
- Kontaktit. Kisapossuttelija koko koira. Ehkä me kokeillaan sitä kopitustaktiikkaa treeneissä tästä lähtien, josko se siitä uskois.
- Lähdön odottaminen. Meluaa ja töhöilee. Ei osaa rauhoittua odottamaan nätisti. Tätäkin täytyy treenata.
- Reiman kierrosten hallinta ylipäätään. Räkytys pois radalta, jos sitten ehtis ja malttais keskittymään.
- Huono ohjaus. Älä oleta vaan ohjaa. Menihän se ihan kivasti, mutta veikkan, että yksi osaltaan kontakteihinkin vaikuttava asia on se, etten käskyttänyt agiradoilla kuitenkaan tarpeeksi ja Reima sitten tekee omia ratkaisujaan. Tiukemmin vaan kiinni ja käskyn alle se koira.
- oma juokseminen. Ou mai, miten hirveältä se näytti videolla. Ihan kuin olisin yläasteen liikuntatunnilla somasti kipittävä teini. Luulis nyt, että osaisin juosta aikuisten oikeasti.

Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!