Päästiin taas peruutuspaikalta treenaamaan Niinun ryhmään ja kuin olis puukkoa väännelty haavassa, niin tarjolla oli osittain viikonlopun kisarataa sekä vielä itse Muotkan Esa treenaamassakin. Rata 1. ei tuottanut ongelmia vaan Reima eteni varsin mallikkaasti. Päästiin kysymään neuvoja kontakteihinkin ja Niinun katsoessa suoritusta Reima taas kerran suoritui varsin kelvollisesti. Saatiin kuitenkin vinkit siihen mitä lähdetään tekemään nyt ja kuinka saadaan se virhekin kaivettua esille eli koiralle vire korkealla. Jes. Hieman taas helpottaa, kun tietää mitä lähdetään tekemään.
Rata 2. olikin kimurantti, etenkin kun ei ollut numeroita mitä kuikuilla mentiin edes ja takaisin kiertäen ja vääntäen. Hyvin tuo kuitenkin toimi. Tyytyväinen olen myös poispäinkäännöksiin sekä lopun niisto-tyrkkäys-back lap-hässäkälle, joka toimi heti ensimmäisellä kerralla. Varsin pätevä nuorimies.
Illalla palattiin vielä treenauttamaan Papukin ja Papullahan oli rakettimoottori taas pyrstössään. Hyvin eteni. Hyppyjä ei ollut vain rimat maassa. Imua ja intoa löytyi tekemiseen.
Pieni yllätys tuli muuten vastaan, kun Papua hain autosta. Boksi oli unohtunut auki ja koira livohkassa. Hetken sai sitä etsiä, vaikkei se meidän auto nyt niin iso kuitenkaan ole. Jotenkin tämä Houdini oli kuitenkin onnistunut itsensä vääntämään apukuskin puolelle kojelaudalle. Siinä syvenyksessä oli jo valmiiksi pahvinen kahvikuppi, joka oli siellä Papun kanssa edelleen. Eikä mennyt edes ruttuun. On se taitava.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti