tiistai 10. heinäkuuta 2012

There are no secrets to success. It is the result of preparation, hard work, and learning from failure.

Tänään on sitten valmisteltu ja työskennelty kovasti. Illalla sitten myös opittiin virheistäkin.

Ensin valmistelut ja kova työnteko: Treeniä LKK:n porukan kanssa Sirkuskentällä. Reiman kanssa tehtiin oikeastaan kaikki avon liikkeet läpi. Pm palkaten apparin avulla. Hyvin meni ja näköjään se jättö on pahin, mutta nyt oli oikein rauhallinen. Häiriötä saatiin muuten aika hyvin vieressä palkan kanssa juoksevista kanssa treenaajista. Ei häiriintynyt niistä ollenkaan.
Kaukoissa suurin ongelma oli appari, joka hetken aikaa joutui etsimään oikeaa palkkaustyyliä, jotta Reiman pylly pysyi maassa. Muutama jumahdus oli ja hyvää treeniä saatiin häiriöstä, jota Reima jäi katselamaan, mutta kuunteli kuitenkin ja tekin vaihdot hyvin. Palkkaus yhden kiekan verran asennonvaihdosta ja yhden kerran viiveestä. Hieno!
Jäävät etupalkalla ja hännän asento oli oikein hyvä.
Luoksari hetsaten. Tuli lujaa ja teki hienon stopin. Oli vähän hämillään, että mihis se pallo lensi, vaikkei sitä lentänyt ollenkaan.
Hyppy meni hyvin, vaikka se istuminen on vähän hidasta, mutta en taida sitä tätä luokkaa varten kovasti ruveta vääntämään.
Nouto jäi tekemättä, mutta siinä onkin sitten ihan omat treeninsä.

Pikaisesti vielä kipaistiin agihallille keinutreeneihin. Hyvin teki joka kerta ja odottii lupaa. Hyviä toistoja saatiin siihenkin siis.

Illan kisat olivat siis Purinalla. Ihan viralliset sellaiset, ei epikset. Eka rata oli ihan leppoisa, vaikka sisälsikin kolme suoraan putkea. 3.esteelle tein jotkut ihme steppaukset, kun muisti vähän pätki, että miten päin sitä piti sitten jatkon kannalta ollakaan. Puomilta teki varsinaisen liitoloikan, mutta en tyhmyyksissäni peli puhaltanut tästä poikki. A:lle tulikin sitten taas sama juttu: huutaen loikka ja edelleen jatkoin menoa. (Oh why?) Suoraa ja keppejä posotettiin menemään ja kivasti kääntyikin. Keinulta tuli pois vauhdilla, mutta tuli kuitenkin sen hyvin päähän asti, mutta tässäkin siis minulla olisi skarppaamisen paikka. Loppu hyvin ja hyvillä fiiliksillä kuitenkin maaliin. Tuntui kuin tuo olisi liikkunut varsin rivakkaa tahtia, mutta tulosten tarkastelu tuotti pienen pettymyksen, kun ihan samaa perustahtia oltiin kuitenkin edetty. Täytyy siis miettiä tuota vauhdin saamista. -13,78 sek, etenemä 3,68m/s, 10 vp,
Toinen rata näytti kinkkiseltä, mutta ihan hyvin se lähti käyntiin (heti sen jälkeen, kun Reima oli aloituspaikalta imuroinut jonkun edellisen namit) ja ehdin tekemään ne kuviot mitä olin suunnitellutkin. Keinulta taas lähti omine lupineen, vaikka se muuten olikin ihan mallikelpoinen. Homma sitten karahti esteelle, jolla muka-jaakotin, mutta Reimapa ei sitten lukenutkaan sitä vaan lähti väärään suuntaan kiertämään estettä ja koska multa tipahti siinä vaiheessa kaikki ohjaus, niin tulikin sitten esteen takaisinpäin. Pöh. Jatkettiin kuitenkin, mutta taas luikahti A:lta ja sitä sitten korjattiin pariinkin otteeseen. Keppien kautta sitten maaliin. Hoh hoijaa. Oma ohjaus oli huono, mutta nyt tiedän miten sen seuraavalla kerralla teen. Semmoiset kisat tällä kertaa. Ihan kiva mieli kuitenkin näistä suoritteista. Ja eiku treenihallia ja uusia kisoja kohti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti