Viime viikolla oli jotenkin taas vähän verkkaista tämä meidän toiminta, mutta onneksi laatu korvasi määrän. Torstaina oli kevätkauden parhaat agilityt sekä koiralla, että ohjaajalla. Reimalla kulki hyppy ja hyvin ohjautuikin. Ohjaajakin oli tarkka ja ajoitus toimi. Mielettömän hyvä fiilis jäi näistä treeneistä! Tätä se on, kun se sujuu!
Sunnuntaina suunnattiin Reiman kanssa Turkuun Lentsun toko-oppiin. Päivän teemana motivaatio ja Lentsu on sitä mieltä, että kun motivaatio on kohdillaan, vauhti tulee itsestään. Tosin innokkuus hommien tekemiseen on tärkeämpää kuin vauhti. Koiran pitäisi siis kokeessa ja tietty treenatessa näyttää innostuneelta tekemään hommiaan. Olen samaa mieltä ja pidemmän aikaa olen mielummin hakenut sitä hyvää tekemisenfiilistä ennemmin kuin tarkkuutta asioihin. Se tarkkuus tulee kyllä treenien myötä.
Se mitä Lentsu itse katsoo ja missä motivaation määrä näkyy, on tunnarin palautus, luoksarin loppuosa. Viimeinen pätkä pitäisi aina tulla kaikista kovimpaa. Tämä siis tulee meidänkin tavoitteeksi tästä eteenpäin. Tarkennettu tavoite vielä sitten se, että koira irtaantuu ja tulee takaisin yhtä lujaa.
Sitten meidän ohjeisiin:
Nouto: Ei pidä nyt murehtia puremista. Keskitytään ottamiseen. Palkka käännöksestä ja luoksetulosta. Saa tiputtaa kapulan/tunnarin. Palkka pudotetaan maahan ja molempien liikkeen pitää jatkua. Aluksi tätä tehdään läheltä ja paljon.
Luoksari: Vauhtiluoksareita avustajan kanssa. Vauhdilla myös perusasentoon, autetaan, jos meinaa himmailla.
Merkki: Treenaus tyhjänä. Voi käydä näyttämässä paikan. Cluena lähdön saaminen hyväksi. Palkka merkillä tai lähtöpaikalla. Palkka ei saa lentää koiran yli, vaan pitää jäädä merkin ja ohjaajan väliin. Näin koira kääntyy oikeaan suuntaan. Palkka avustajalta ja treenit niin helpoiksi ettei pääse haukkumaan. Tämä koskee kaikkea tekemistä.
Maahanmeno: Nopeus: kyykkyjumpalla. Alkoi dyykkaamaan hyvin, joten varsin toimiva. Toimii myös reisitreeninä. Tänään ei tönkköjaloilla sitten kävelläkään kovin rennosti. Kannattaa vaihtaa välillä etujalkaa.
Paikkamakuu: Palkan voi viedä piiloon. Jos tärisee tai vinkuu, niin näyttäydytään piilosta, mutta ei kehuja eikä uusi käskyjä. Toinen vaihtoehto, että appari palkkaa. Kestolla ei väliä, kun saa kuitenkin palkkaa. Alkuun tiheä palkkaus, jota harvennetaan siten, että välillä nami tulee vain aluksi ja lopuksi. Jos haluaa treenata pään maahan, aloitetaan tämä edestä ja läheltä. Viimeisenä sivusta maahanmeno ja jättö. Luoksepalatessa saa nostaa pään.
Liikkeiden välit: Myös kehään meno. Opeta joku temppu (esim.pyöriminen) tuomarin kopeloinnin jälkeen ja tehtäväksi liikkeiden välissä, jotta into pysyy ja liike toimii palkkana. Äänen pitää olla iloinen ja kehuääni temppua tehtäessä, ei käskytysääni. Temppu ja siitä seuraavan liikkeen alkuun. Tarkoitus siis kertoa koiralle, että hyvin meni. Treeneissä kuitenkin ohjaaja yleensä kävelevä namimaatti, kun taas kisoissa ei tule palkkaa kuin lopuksi, jolloin koira voi hämmentyä palkkaamattomuudesta.
Seisominen: Stoppi heittämällä pallo oikealla kädellä, älä katso koiraa ja jatka liikettä. Pysyminen viemällä lelu etupalkaksi. Asennon vahvistaminen pannasta pitämällä ja heittämällä lelu eteen.
Kaukot: 50/50 palkka asennonvaihdoista ja pysymisestä/viiveestä. Appari palkkaa. Treeneissä pidempi matka kuin kisoissa. (Tämän tekikin heti tosi hyvin ja 10 m matkallakin).
Nyt on taas intoa, kun tietää mitä on tekemässä. Tavoitteet asetettu ja kisat katsottu! Treenikenttä täältä tullaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti