Eikä nyt kyseessä ole ne herneet, jotka korvien välissä välillä iskevät kipinää. Viime tiistaina Reima otti muutamat linkkaukset kotona, mutta ei siihen sitten sen enempää kiinnitetty huomiota. No Keskiviikkona se sitten illalla jo säntäili ja potki toista takasta taaksepäin. Oli kuulemma tehnyt sitä jo jonkin aikaa ja meni aina sen jälkeen piiloon johonkin. Muutenkin oli levoton eikä meinannut oikein rauhoittua olemaan paikalleen. Mitään jalasta ei löytynyt, mutta kovasti alkoi huolestuttaa oliko tuo nyt loukannut itsensä niissä treeneissä.
Seuraavalle päivälle sitten saatiinkin varattua lääkäriä ja koska se nyt on arvattavissa, että niillä ei ammattitaito riitä kuitenkaan jänteiden ja pehmytkudosten tutkimiseen, kun tuolla ei nyt kuitenkaan mitään luita ollut poikki. Eikä sieltä mitään sitten löytynytkään eikä Reima enää mitään linkannut. Rimadyllit saatiin kuitenkin kotiapteekkiin odottamaan kriisitilanteita. Ainoa mitä lääkäri löysi oli jonkinmoinen viilto anturassa.
Seuraava pysäkki oli fyssari. Liikkeissä ei edelleenkään mitään näkyvää eikä käsitellessäkään hirveästi mihinkään reagoinut. Keskiselässä oli jotain pientä, mutta ei kuitenkaan mitään triggereitä. Eli ehkä hieman etupainoisempi kuin viime kerralla ja nolona tunnustin, että meillä ne jumppailut olivat kuitenkin nyt vähän jääneet. Samoja liikkeitä saatiin kotiläksyksi kuin ennenkin ja koska seuraava aika on varattuna melko pian, niin nyt on pakko siihen mennessä jumppailla, jotta saadaan jotain tuloksiakin aikaan. Ei siis löytynyt vikaan tälläkään käynnillä.
Kotiin tullessa sitten tuo "herne" ehkä löytyikin lattialta, kun itse astuin siihen. Jonkinmoinen ruusun piikki taikka jokin oka sieltä löytyi ja hyvän reiän teki myös minun jalkaan. Ei ihme, että Reimakin oli sinkoillut ja koittanut päästä siitä eroon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti