They can because they think they can.

Sunnuntaina 25.3 jatkettiin treenejä ja ei muuta kuin tossua toisen eteen. Radassa piti olla aikamoista ennakointia, mutta hyvin siitä selvittiin. Mitä nyt jostain syystä yksi este jäi multa aina ohjaamatta, kun rynnin jo niin paljon eteenpäin ja Reima tuli sen ohi. Mutta positiivisena juttuna saatiin takaaleikkaus rytmitettyä niin hyvin, että Teemun luokitteli meidät sertifioiduiksi takaaleikkaajiksi.

Täydestä vauhdista kepeille menokaan ei ollut ongelma, jos muistin pitää käden vaan alhaalla. Hyvin hakee kepit kauempaakin. Jaakotukset hoidettiin mallikkaasti ja nyt takaraivossa on miten siinäkin pitää olla elastinen liike päällä koko ajan.

Puomi toimi hyvin lähteyksenä ja hyvin tehtiin päästä uukkari, jonka jälkeen meinasin taas tiputtaa ohjauksen ja rynniä eteenpäin. Sylivekin salat selvisivät ja sama elastisuus tarvitaan siinäkin. Jostain syystä meinasin lopussa aina unohtaa valssin, mutta hyvin kyllä tsemppasin senkin viime hetkillä. Mahtava meno ja rata läpi loppuun asti. Ei tosin nollana, kun 4.este jäi aina ohjaamatta.

Muistettavat jutut:

• Älä unohda koiraa, muista olkapäät 
• Rintamasuunta auki koiralle merkiksi seuraavasta esteestä
• Kädet alas
• Jarruttaminen tömistelemällä + rytminmuutos, kun tiukka käännös tulossa